Saneerausasioissa kysyttyä
Kysymys
Miten saneerausvelka määräytyy 1.6.2007 jälkeen vireille tulleiden saneeraushakemusten perusteella aloitetuissasaneerausmenettelyissä? Mitä velkoja voidaan maksaa saneeraushakemuksenvireilletulon ja saneerausmenettelyn aloittamisen välisenä aikana?
Vastaus
Yrityksen saneerauksesta annettua lakia (47/1993, jälj. YSL) muutettiin 1.6.2007 voimaan tulleella lailla (247/2007). YSL 3.1 §:n 5 kohdan mukaan saneerausvelalla tarkoitetaan kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireille tuloa. Saneeraushakemuksen vireille tulosta ei aiheudu muita oikeusvaikutuksia. Hakemuksen vireille tulo ei siis rajoita velkojien oikeuksia. Saneerausvelkoja koskevat maksu- ja perintärajoitukset (YSL 17, 19 ja 21 §) tulevat voimaan vasta saneerausmenettelyn alkaessa, jollei tuomioistuin sitä ennen ole hakijan tai velallisen vaatimuksesta määrännyt väliaikaisia kieltoja (YSL 22 §). Vireillä olevan saneeraushakemuksen ja siihen annettavan ratkaisun välisenä aikana (ns. välitila) velallinen voi maksaa saneerausvelkojaan. Hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät ns. uudet velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät ja niitä ei järjestellä saneerausohjelmassa.
Saneerausohjelmassa järjesteltävät saneerausvelat määräytyvät lopullisesti sen mukaan, mitä on maksamatta saneerausmenettelyn alkaessa. Jos esimerkiksi vakuudeton velka on maksettu kokonaan välitilan aikana, niin vahvistetun ohjelman perusteella ei voida vaatia sitä osaa velan maksusta takaisin, joka muilta vakuudettomilta velkojilta leikataan.
On kuitenkin muistettava, että myös saneerausmenettelyn yhteydessä voidaan peräyttää ennen saneerausmenettelyn alkamista tehtyjä, velallisen omaisuutta koskevia oikeustoimia vastaavasti kuin konkurssin yhteydessä. Velan maksu voidaan vaatia palautetavaksi esimerkiksi, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota velallisen varoihin nähden on pidettävä huomattavana (Laki takaisinsaannista konkurssipesään).
Saneerausvelan määrittelyä koskevan säännöksen muutoksen tarkoituksena on ollut se, että velallinen ei voi enää saneerausmenettelyä haettuaan velkaantua niin, että hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät velat järjesteltäisiin saneerausohjelmassa kuten tapahtui ennen lain muutosta.
Kysymys
Voiko velallinen maksaa ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa syntyneen, kirjanpidon laatimisesta aiheutuneen saatavan hakemuksenvireille tulon jälkeen tai saneerausmenettelyn aikana?
Vastaus
Kirjanpitokuluja, kuten muitakin saneerausvelkoja voidaan maksaa hakemuksen vireille tulon jälkeen ennen menettelyn alkamista, jos väliaikaista maksukieltoa ei ole määrätty. Väliaikaisen maksukiellon voimassa ollessa tai menettelyn alettua kirjanpidon laatimisesta aiheutunutta saneerausvelkaa ei saa maksaa.
Jos kirjanpidon laatimisesta aiheutunut kirjanpitäjän saatava on vähäinen, saatava voidaan maksukiellosta huolimatta maksaa selvittäjän päätöksellä YSL 18 § 2 momentin 4 kohdan nojalla yhdessä muiden vähäisten saatavien kanssa.
YSL 53 § 1 momentin 5 kohdan mukaan saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa, jos velkoja saattaa todennäköiseksi, että hänelle ohjelman mukaan tuleva suoritus olisi arvoltaan pienempi kuin mitä hän saisi velallisen konkurssissa. Kahden kuukauden aikaan ennen konkurssin alkamista kohdistuva kirjanpidon laatimisesta aiheutunut saatava on KonkL 16 luvun 2 § 2 momentin mukaan konkurssipesän massavelkaa ja tulisi siten maksetuksi velallisen täysimittaisessa konkurssissa. Jos saneerausmenettelyssä laadittavan konkurssivertailun mukaan velallisen varat riittäisivät massavelkojen maksuun konkurssissa, em. kirjanpitosaatavaa ei voida saneerausmenettelyssä leikata. Saneerausohjelmassa tälle kirjanpitosaatavalle on määrättävä maksettavaksi täysi suoritus, muutoin velkojan asema olisi huonompi kuin konkurssissa.
Kysymys
Yritys asetettiin konkurssiin kuusi vuotta saneerausohjelman vahvistamisenjälkeen. Saneerausohjelma ei ollut päättynyt konkurssin alkaessa. Valvoja ei ollut ennen konkurssin alkamista laskuttanut valvojan palkkiotaan miltään osin yritykseltä, vaikka hän on antanut velkojille vuosittain selonteonsaneerausohjelman toteuttamisesta. Onko valvojan palkkiosaatava joltain osin vanhentunut?
Vastaus
Velan vanhentumisesta annetun lain 4 §:n mukaan velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua lain 5-7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisaika alkaa 5 §:n mukaan kulua eräpäivästä, jos se on velallista sitovasti ennalta määrätty. Lain 6 §:n mukaan jos vastikkeen suorittamisen eräpäivää ei ole sitovasti ennalta määrätty, vanhentumisaika alkaa kulua, kun velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa.
Valvojaan sovelletaan YSL 61.2 §:n mukaan vastaavasti, mitä 87 §:ssä säädetään selvittäjästä mukaan. YSL 87.1 §:n mukaan selvittäjän vaatimuksesta palkkiota voidaan maksaa osasuorituksina tehtävän edetessä, mikäli sitä tehtävän kesto, työn määrä ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Pääsääntönä on siis pidettävä sitä, että palkkio maksetaan tehtävän päättyessä, eikä selvittäjän palkkio eräänny maksettavaksi tehtävän kestäessä, jollei selvittäjä sitä vaadi. Vastaavasti myös valvojan palkkio erääntyy maksettavaksi ja velan vanhentumisesta annetun lain mukainen vanhentumisaika alkaa kulua valvojan tehtävän päättyessä, jos valvoja ei ole vaatinut osasuorituksia tehtävän edetessä. Valvojan palkkio ei siten näyttäisi vanhentuneen miltään osin kysymyksessä tarkoitetussa tilanteessa.
Kysymys
Valvoja oli valvonut saneerausohjelman toteutumista ja lisäksi antanut velalliselle yleistä oikeudellista neuvontaa. Saneerausohjelmassa ei ollut määräystä oikeudellisen neuvonnan antamisesta. Onko valvojan palkkiolla YSL 87.5 §:n mukainen etuoikeus velallisen konkurssissa myös siltä osin, kuin palkkio perustuu oikeudellisen neuvonnan antamiseen?
Vastaus
Valvojan tehtävänä on valvoa saneerausohjelman toteumista ja antaa siitä määräajoin selonteko velkojille. Lisäksi valvoja huolehtii sellaisista ohjelman mukaisista toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Valvojalla on oikeus saada tästä tehtävästään palkkio, jolla on YSL 87.5 §:n mukainen etuoikeus velallisen konkurssissa. Jos valvojana toimiva henkilö suorittaa velalliselle muita kuin YSL:n mukaan valvojan tehtäviin kuuluvia tehtäviä, ei näistä tehtävistä maksettavaa palkkiota pidetä valvojan palkkiona. Palkkio perustuu tältä osin normaalin toimeksiannon pohjalta tehtyyn työhön, eikä palkkiolla ole valvojan palkkion etuoikeutta velallisen konkurssissa.
Kysymys
Velallinen asetettiin konkurssiin yrityssaneerausmenettelyn ollessa vireillä. Miten selvittäjä voi saada suorituksen palkkio- ja kulusaatavalleen velallisen konkurssissa?
Vastaus
Raukeavassa konkurssissa selvittäjän saatavalle ei voida maksaa suoritusta konkurssipesästä, sillä KonkL 12:1.2 ja 18:1.1 §:ien mukaan konkurssisaatavalle maksetaan konkurssissa jako-osuutta vahvistetun jakoluettelon mukaisesti. Jos konkurssipesään jää varoja konkurssin rauettua, pesänhoitajan on varattava ulosottomiehelle tilaisuus varojen ulosmittaamiseen. Selvittäjä voi tällöin periä saatavaansa ulosotossa. Ulosottomenettelyyn osallistuminen edellyttää sitä, että selvittäjä hakee palkkio- ja kulusaatavastaan tuomioistuimen päätöksen, joka toimii ulosotossa ulosottoperusteena. Selvittäjän palkkio- ja kulusaatavalla on ulosottomenettelyssä sama etuoikeus kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuilla saatavilla.
Jos konkurssissa määrätään valvonta ja vahvistetaan jakoluettelo, selvittäjä voi saada saatavalleen suorituksen jako-osuutena konkurssipesään kuuluvista varoista. Selvittäjän tulee valvoa saatavansa täysimittaisessa konkurssissa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 3 a §:n etuoikeudella. Selvittäjä voi valvoa saatavansa, vaikka sitä ei olisi vahvistettu tuomioistuimessa tai velkojatoimikunnassa.
Kysymys
Yrityssaneerausmenettelyssä oleva velallinen harjoittaa tilaajavastuulainsoveltamisalaan kuuluvaa liiketoimintaa. Velallisella on saneerausvelkoihinluettava erääntynyt verovelka ja velallisen tilaajavastuuraportissa on tämän osoittava varoitusmerkintä. Velallisella on voimassa oleva urakkasopimustilaajan kanssa. Tilaaja on kieltäytynyt maksamasta urakkasopimuksen mukaista riidatonta maksuerää tilaajavastuuraportissa olevan varoitusmerkinnän vuoksi. Voiko tilaaja kieltäytyä sopimuksen mukaisen maksuerän maksamisesta velalliselle sen johdosta, että velallinen on saneerausmenettelyssä ja velallisella on verovelkaa, jonka johdosta tilaaja ei voisi tilaajavastuulain mukaan solmia urakkasopimusta velallisen kanssa?
Vastaus
Tilaajavastuulaissa säädetään tilaajan velvollisuudesta selvittää tiettyjä toisen sopimuspuolen toimintaa ja julkisten velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja ennen sopimuksen solmimista. Tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jos tämä laiminlyö selvittää sopimuspuolesta tilaajavastuulaissa säädetyt tiedot tai tekee sopimuksen tilaajavastuulaissa säädettyjen kiellettyjen olosuhteiden vallitessa. Tilaajavastuulaki ei säätele millään tavoin tilaajan ja sopimuspuolen välisen sopimuksen ehtoja tai sopimuksen noudattamista. Tilaajan ja sopimuspuolen on noudatettava tekemäänsä sopimusta sopimuksen ehtojen ja sopimusta koskevien muiden lakien säännösten mukaisesti. Voimassa olevaa sopimusta on noudatettava siitäkin huolimatta, että tilaaja ei saisi tilaajavastuulain mukaan tehdä uutta sopimusta sopimuspuolen kanssa esimerkiksi tämän maksamattomien verovelkojen johdosta.
Tilaaja ei voi kieltäytyä tilaajavastuulain perusteella maksamasta voimassa olevaan sopimukseen perustuvaa maksuerää saneerausmenettelyssä olevalle velalliselle.