KAM 2023-1

X Oy:n konkurssipesän pesänhoitajaksi määrätyn A:n kanssa samassa asianajotoimistossa toimiva
varatuomari B oli toiminut kaksi vuotta ennen konkurssia velallisyhtiö X Oy:n hallituksen
puheenjohtajana.
Konkurssiasiamies katsoi, että A oli näiden olosuhteiden vuoksi esteellinen toimimaan
pesänhoitajana X Oy:n konkurssipesässä. Konkurssiasiamies haki pesänhoitajan vapauttamista
tehtävästään. Helsingin käräjäoikeus hyväksyi hakemuksen 24.10.2022, päätös on lainvoimainen.
Hyvin samankaltainen tilanne oli myös konkurssiasiamiehen hakiessa pesänhoitajan vapauttamista
tehtävästään konkurssipesässä, jossa pesänhoitajan C kanssa samassa toimistossa toimiva D oli
toiminut velallisyhtiön selvitysmiehenä ennen konkurssin alkamista. Kymenlaakson käräjäoikeus
hyväksyi hakemuksen 7.3.2023, päätös on lainvoimainen.
Pesänhoitajan tulee kyetä riippumattomasti arvioimaan yhtiön konkurssia edeltäneiden
vastuutahojen toimia ja ryhtymään havaintojen edellyttämiin toimenpiteisiin, esimerkiksi
osakeyhtiölain 22 luvun nojalla. Pesänhoitajan toiminnan asianmukaisuuteen ei voida luottaa, jos
pesänhoitajan arvioi samassa toimistossa toimivan henkilön toimia. Esteellisyyttä koskevan
sääntelyn tarkoituksena on muun ohella sen turvaaminen, että konkurssimenettelyn intressitahot
voivat luottaa pesänhoitajan olevan toimissaan ja arvioinneissaan riippumaton ja tasapuolinen.
Esteellisyyden muodostumisen kannalta riittävää on jo se, että tietty suhde on omiaan vaarantamaan
riippumattomuuden velalliseen nähden tai tasapuolisuuden velkojia kohtaan taikka pesänhoitajan
kyvyn muuten hoitaa asianmukaisesti tehtäväänsä.