Kysymys 11: Velallisen oikeus jatkaa oikeudenkäyntiä konkurssin päätyttyä

Kysymys

Saako osakeyhtiö jatkaa konkurssin aikana vireille panemaansa oikeudenkäyntiä sen jälkeen, kun yhtiö on purkautunut konkurssin päättymisen johdosta?

Vastaus

KonkL 3:3 §:n 2 momentin mukaan velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt. Konkurssiin asetetun yhtiön puhevaltaa käyttävät sen omat toimielimet.

KonkL 19:7 §:n mukaan konkurssi päättyy, kun velkojainkokous hyväksyy lopputilityksen. Osakeyhtiö katsotaan OYL 20:25 §:n mukaan purkautuneeksi, kun lopputilitys konkurssissa on hyväksytty, jos yhtiöllä ei konkurssin päättyessä ole jäljellä omaisuutta tai konkurssissa on määrätty jäljellä olevan omaisuuden käytöstä.

OYL 20:17 §:n mukaan yhtiö ei purkautumisen jälkeen voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Purettu yhtiö ei OYL 20:18 §:n mukaan voi yleensä vastata kanteeseen eikä ryhtyä muihin selvitystoimenpiteisiin ilman, että yhtiön selvittämistä jatketaan selvitystilamenettelyn kautta. Konkurssin johdosta puretun yhtiön osalta sovelletaan kuitenkin jälkiselvitystä koskevia KonkL 19:9 §:n säännöksiä, joiden mukaan konkurssipesän pesänhoitajalla on oikeus ilman eri määräystä suorittaa asiassa tarpeelliset toimenpiteet.

Korkeimman oikeuden julkaisemattomassa ratkaisussa 12.10.2010 (nro 1991) konkurssiin asetettu M Oy oli nostanut vahingonkorvauskanteen, jonka ajamisesta konkurssipesä oli kieltäytynyt. Oikeudenkäynnin vireille tulon jälkeen konkurssipesän velkojainkokous oli hyväksynyt lopputilityksen ja yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin lakanneeksi. Alemmat oikeudet katsoivat, ettei M Oy lakanneena yhtiönä enää voinut olla oikeudenkäynnin osapuolena.

Korkein oikeus katsoi, että M Oy:n konkurssin päättyminen ja siitä seurannut yhtiön purkautuminen eivät olleet poistaneet yhtiön kelpoisuutta jatkaa vireillä olevaa oikeudenkäyntiä. Perusteluissa todettiin mm:

Vaikka purkautuneen yhtiön toimintakelpoisuus on rajoitettu, yhtiö ei oikeushenkilönä lakkaa purkautumisen tai kaupparekisteristä poistamisen johdosta. Purettu tai rekisteristä poistettu yhtiö on oikeuskelpoinen. Velallisen toissijaista kanneoikeutta koskeva KonkL 3:3 §:n 2 momentin säännös menettäisi merkityksensä, jos yhtiö ei voisi jatkaa oikeudenkäyntiä konkurssin päättymisen jälkeen. Koska konkurssissa olevan M Oy:n oikeus ajaa kannetta on alkuaankin perustunut siihen, että konkurssipesä on kieltäytynyt osallistumasta oikeudenkäyntiin, ei ole myöskään perusteltua katsoa, että puhevalta konkurssin päättyessä siirtyisi yhtiön toimielimiltä konkurssipesän pesänhoitajalle.