11/99 Konkurssivelallisen oikeudet ja velvollisuudet

1. Yleistä

Konkurssissa velallinen menettää oikeuden hallita omaisuuttaan. Omaisuus siirtyy konkurssipesän hallintaan. Konkurssissa velallisen on myötävaikutettava pesän selvittämiseen. Pesän selvityksen turvaamiseksi velallisen oikeuksia voidaan rajoittaa. Velallisen oikeuksia ei kuitenkaan saa rajoittaa tarpeettomasti eikä enempää kuin pesän asianmukainen hoito ja selvittäminen edellyttää.

Konkurssivelallisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset sisältyvät konkurssisääntöön (KS). Siltä osin kuin säännöksiä ei ole, velallisen asema perustuu muihin oikeuslähteisiin ja -käytäntöön. Jokaiselle kuuluvista oikeuksista säädetään Perustuslaissa sekä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kansainvälisistä sopimuksista velallisen oikeuksien kannalta tärkeimmät ovat Euroopan Neuvoston Ihmisoikeussopimus (EIS) ja Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP -sopimus). Konkurssiin joutuminen ei poista näitä oikeuksia.

Velallista on kohdeltava pesän selvityksessä ja hoidossa asiallisesti. Myös velallisen oikeutetut edut on otettava siinä huomioon. Konkurssivelallisen oikeuksien kannalta merkittävimpiä perusoikeuksia ovat oikeus vapauteen, yksityisyyden suojaan ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Velallisen omaisuuden suojan kannalta keskeinen säännös on KS 70 §, joka velvoittaa pesänhoitajan hoitamaan omaisuutta huolellisesti.

2. Velallisen henkilö

Velallisen velvoitteita ja vapauksien rajoituksia koskevat konkurssisäännön säännökset on pääosin kirjoitettu koskemaan luonnollista henkilöä. Konkurssisääntöön sisältyy erityinen säännös siitä, miten velallisen velvoitteita ja vapauksien rajoituksia koskevia säännöksiä on sovellettava silloin, kun konkurssivelallisena on oikeushenkilö.

KS 17 §:ssä määritellään se henkilöpiiri, johon seuraavia säännöksiä sovelletaan:
1) pesäluettelon vahvistaminen (KS 15 § ja 16 §),
2) henkilökohtaisen liikkumisvapauden rajoittaminen (38 § ja 6 a §:n 1 momentti 1 kohta),
3) velallisen yleinen tietojenantovelvollisuus (82 § ja 37 §) ja
4) velalliselle pesän selvittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaus (39 §:n 2 momentti).

KS 17 §:n perusteella oikeushenkilön konkurssissa velallisen velvollisuudet ja oikeudet kuuluvat sille, joka on henkilökohtaisesti vastuussa yhteisön velvoitteista tai joka on yhteisön tai säätiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, selvitysmies tai näihin rinnastettavassa asemassa oleva henkilö. Velallista koskevia säännöksiä sovelletaan siihen, joka on ollut edellä tarkoitetussa asemassa konkurssihakemusta edeltäneen vuoden aikana tai, jos tuomioistuin niin määrää, myös aikaisemmin sellaisessa asemassa olleeseen henkilöön. Jos velallinen on luonnollinen henkilö, säännöksiä voidaan tuomioistuimen määräyksestä soveltaa siihen, joka on tosiasiallisesti johtanut velallisen elinkeinotoimintaa tai hoitanut velallisen omaisuutta.

3. Tietojen toimittaminen velalliselle

Kun konkurssissa on yhteisö velallisen edustajasta saattaa syntyä epäselvyyttä. Konkurssisäännössä ei ole säännöksiä siitä, kenelle velallisen edustajalle pesänhoitajan on toimitettava pesää koskevat tiedot ja kutsut. Tiedoksiannettavia asioita ei liioin ole kaikin osin säännelty vaan yhteydenpito perustuu osin käytännön tarpeisiin.

Yleensä velallista edustaa henkilö, joka on vannonut pesäluettelon oikeaksi. Pesänhoitaja voi myös sopia velallisen edustajien kanssa, kuka velallista edustaa konkurssiasioissa ja kenelle toimitetaan pesänhoitoa koskevat tiedot. Neuvottelukunta suosittelee, että velallisen edustajille annettavat tiedoksiannot toimitetaan aina jollekin yhteisön hallintoelimen jäsenelle tai toimitusjohtajalle. Yhteisön edustajilla (hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja) saattaa olla erilaisia intressejä yhteisön konkurssissa. Jos tämä tulee pesänhoitajan tietoon, suositeltavaa on, että pesänhoitaja mahdollisuuksien mukaan toimittaa pesänhoidosta ja velkojainkokouksesta annettavat tiedot kaikille yhteisön edustajille.

Velallisen edustajana voi olla myös sellainen henkilö, jolla ei ole muodollisesti asemaa konkurssissa olevassa yhteisössä. Jos käräjäoikeus on velvoittanut tällaisen henkilön vannomaan pesäluettelon oikeaksi, neuvottelukunta pitää suositeltavana, että tiedoksiannot henkilölle toimitetaan, jos hän sitä pyytää tai jos velallisen muiden edustajien kanssa niin on sovittu.

4. Toimikelpoisuuden rajoitukset

Luonnollisen henkilön konkurssi rajoittaa hänen toimikelpoisuuttaan eräisiin tehtäviin, esimerkiksi yhteisön hallituksen jäseneksi. Nämä kelpoisuuden rajoitukset lakkaavat, kun konkurssituomio on annettu tai konkurssi on menettelynä sitä ennen lakannut.

5. Oikeus kulukorvaukseen

Velallisella on oikeus saada matka- ja toimeentulokustannuksistaan kohtuullinen korvaus konkurssipesän varoista, jos hänen on saavuttava tuomioistuimeen tai muualle antamaan tietoja pesästä (KS 39 §:n 2 momentti). Oikeus kulukorvauksen saamiseen on kaikilla KS 17 §:n tarkoittamilla velallisen edustajilla.

Kustannusten korvauksesta aiheutuneen erimielisyyden ratkaisee tuomioistuin.

6. Velvollisuus edesauttaa pesän selvittämistä

Velallisella on velvollisuus antaa pesänhoitajalle ja velkojille heidän pyynnöstään pesän selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset sisältyvät KS 15 ja 82 §:ään. Velallisen on lisäksi ilmoitettava pesänhoitajalle olinpaikkansa ja yhteystietonsa sekä oltava tarvittaessa tämän tavoitettavissa (KS 37 §). Velvollisuus tietojen antamiseen koskee jokaista KS 17 §:n tarkoittamaa konkurssivelallisen edustajaa.

Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pyrkii selvittämään, onko tietojensaanti kaikilta velallisen edustajilta tarpeen asioiden selvittämiseksi. Jos on ilmeistä, että tietojensaanti ja kaikkien edustajien tavoitettavuus ei ole pesän selvittämiseksi tarpeen, suositeltavaa on, että pesänhoitaja ilmoittaa heille tästä. Tarpeettomia rajoituksia velallisen edustajille ei tule asettaa.

Jos on todennäköisiä syitä epäillä velallisen poistuvan maasta ja laiminlyövän tietojenantovelvollisuutensa, tuomioistuin voi pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta määrätä velallisen maastapoistumiskieltoon (KS 6a ja 38 §).

Mikäli velallinen niskoittelee tietojen antamisessa, pesänhoitaja voi vaatia tuomioistuimelta velallisen vangitsemista KS 18 §:n mukaisesti (KS 82 §). Niskoitteluna voidaan pitää esimerkiksi sitä, että velallinen ei ole pesänhoitajan pyynnöstä huolimatta ottanut häneen yhteyttä tai ei ole antanut pesänhoitajalle pesän selvittämiseksi tarpeellisia tietoja taikka on jättänyt noudattamatta kutsua saapua tuomioistuimeen.

Pesänhoitaja voi pyytää velalliselta kirjallisen ilmoituksen siitä, että velallinen on luovuttanut kaiken hallussaan olevan konkurssipesälle kuuluvan materiaalin pesänhoitajalle tai antanut tiedon materiaalin sijaintipaikasta. Ilmoituksen pyytämiseen voi olla syytä erityisesti silloin, kun pesänhoitajalla on aihetta epäillä, että kaikkea materiaalia ei ole luovutettu tai jos velallisen muistuttaminen tästä velvollisuudesta on muuten tarpeen.

7. Pesäluettelon vahvistaminen

Pesäluettelo on väliaikaisen pesänhoitajan laatima asiakirja, joka velallisen on vahvistettava oikeaksi. Pesänhoitajan tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että velallisella on riittävästi aikaa - vähintään kaksi työpäivää - tutustua luetteloon ennen sen oikeaksi vahvistamista. Velallinen vastaa itse siitä, että luettelo on kattava ja siihen sisältyvät tiedot ovat oikeat. Väärän tai puutteellisen tiedon antaminen on säädetty rangaistavaksi.

Velallinen saattaa ilmoittaa esimerkiksi olevansa epävarma jonkin pesäluetteloon sisältyvän tiedon oikeellisuudesta. Jos velallisen edustaja ei ole toiminut tiettynä aikana konkurssiyhteisössä, hän ei välttämättä voi vahvistaa pesäluettelon tietoja tuolta ajalta oikeiksi. Konkurssisääntöön ei sisälly tässä tarkoitettuja varaumia koskevia säännöksiä. Selvää on, että velallisen on yksilöitävä ja perusteltava varauma. Varauman merkitys jää viime kädessä ratkaistavaksi mahdollisessa rikosoikeudenkäynnissä.

8. Velallisen oikeus saada tietoja konkurssipesän asiakirjoista

Velallisen oikeutta saada tietoja konkurssipesän asiakirjoista ei ole konkurssisäännössä säännelty. Pääsääntönä voidaan kuitenkin pitää, että velallisella on oikeus saada tietoja pesän asiakirjoista.

Pesänhoitajan on huolehdittava siitä, ettei velallisella ole mahdollisuutta hävittää, anastaa tai muuttaa pesän asiakirjoja. Tämän vuoksi pesänhoitaja voi vaatia, että velallisen on tutustuttava asiakirjoihin pesänhoitajan luona tai muussa asiakirjojen säilytyspaikassa. Asiakirjoja ei myöskään saa luovuttaa velalliselle. Selvästi haitantekotarkoituksessa tehdyn vaatimuksen asiakirjojen tutkimisesta pesänhoitaja voi torjua.

Velallinen voi käyttää avustajaa tai asiamiestä asiakirjojen tutkimisessa.

Pesänhoitajan ei tarvitse esittää velalliselle keskeneräisiä asiakirjoja eikä muistioita, muistiinpanoja tai muita laatimiaan työpapereita.

Velalliselle tulee antaa jäljennös hänen pyytämistään asiakirjoista. Velallisella ei ole oikeutta saada kopioita konkurssipesän tai pesänhoitajan kustannuksella, joten häneltä voidaan vaatia kopioinnista aiheutuvat kohtuulliset kulut. Sellaisista asiakirjoista, jotka toimitetaan velkojille konkurssipesän varoilla, ei myöskään velallisen edustajalta saa periä korvausta.

9. Velallisen kuuleminen erikoistilintarkastuskertomuksesta

Pesänhoitajan tulee tarvittaessa kuulla velallista ja käyttää häntä apunaan laatiessaan ja laadituttaessaan selvityksiä pesästä.

Erikoistilintarkastuskertomuksesta ja muista sen luonteisista selvityksistä ja asiakirjoista on yleensä syytä pyytää velallisen kannanotto ennen lopullisen asiakirjan valmistumista tai vastine lopullisesta asiakirjasta. Kuulemalla velallista on mahdollista saada lisäselvitystä epäselviin asioihin ja väärinkäsityksiin sekä oikaista kertomuksessa mahdollisesti olevat virheet.

Erikoistilintarkastus teetetään yleensä takaisinsaantiperusteiden tai velallisen toiminnassa mahdollisesti tehtyjen rikosten selvittämiseksi. Neuvottelukunta pitää perusteltuna sitä, että pesänhoitaja painavista tutkinnallisista tai oikeudenkäynnin valmistelusta johtuvista syistä lykkää erikoistilintarkastuskertomuksen luovuttamista velalliselle myöhempään ajankohtaan.

10. Velallisen henkilökohtaiset asiakirjat ja omaisuus

Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset suojaavat henkilöiden yksityisyyttä. Konkurssipesän hoidossa tämä on otettava huomioon.

Kirjesalaisuus on perustuslain suojaama oikeus, jota ei saa loukata ilman siihen oikeuttavaa lain säännöstä. Velallisen liikekirjeenvaihdosta pesänhoitajan on otettava selko. Pesänhoitajan on pyrittävä luomaan menettely, jolla hän saa tiedot pesän selvittämiseksi tarpeellisesta velallisen kirjeenvaihdosta rikkomatta velallisen kirjesalaisuutta.

Pesänhoitajalla ei ole oikeutta pitää hallussaan ja tutkia velallisen yksityistä kirjeenvaihtoa tai muita henkilökohtaisia asiakirjoja. Velalliselle on luovutettava selvästi pesänselvityksen kannalta tarpeettomat, velallisen henkilökohtaiset asiakirjat.

Pesänhoitajan on pidettävä salassa velallisen yksityiset asiat, jotka hän on pesänhoidon yhteydessä saanut tietoonsa. Salassapitovelvollisuus ei koske pesän selvittämisen tai oikeudenkäyntien vuoksi tarpeellisten tietojen antamista velkojille, viranomaisille tai tuomioistuimille.

Velallisen UL 4 luvussa määritelty ulosmittauksesta erotettava omaisuus ei kuulu konkurssipesään ja se on luovutettava velalliselle.

11. Osallistuminen velkojainkokouksiin

Velallisella on oikeus osallistua velkojainkokouksiin. Velkojainkokouksessa velallisella on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Velallisen edustaja voi olla myös pesän velkoja. Tällöin hänellä on äänioikeus muissa paitsi itseään koskevissa asioissa.

Velallinen on kutsuttava velkojainkokouksiin. On suositeltavaa kutsua velallinen kirjeellä tai muuten yksilöllisesti eikä jättää velallisen tiedonsaantia lehti-ilmoitusten varaan. Velallisen edustajia voi olla tarpeen kutsua useita, jos on ilmeistä, että heillä on keskinäisiä intressiristiriitoja velkojainkokouksessa käsiteltävissä asioissa.

12. Velallisen kuulemista tai suostumusta vaativat päätökset

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä pesän irtainta omaisuutta tappioiden välttämiseksi tai pesän hallinnosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen kattamiseksi (KS 50 a §). Pesänhoitajan on ennen myyntiä kuultava velallista ja suurimpia velkojia. Lupaa myyntiin pesähoitaja ei tarvitse. Kuuleminen voidaan toimittaa kulloinkin tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Konkurssipesän varoja koskevan riita-asian sopimiseen vaaditaan velkojainkokouksen päätös ja velallisen suostumus (KS 71 §:n 5 momentti). Mikäli velallinen ei velkojainkokouksen päättämään sovintoon suostu, siirtyy oikeus ajaa asiaa (asialegitimaatio) takaisin velalliselle. Asialegitimaation siirtymisen edellytys on, että velallinen asettaa pesälle vakuuden siitä määrästä, minkä pesä olisi sovintoratkaisulla saanut. Velvollisuutta vakuuden asettamiseen ei ole, jos velkojainkokous päättää luopua oikeudenkäynnistä vastikkeetta. Velallisen mahdollisuudesta itse ajaa kannetta on pesänhoitajan syytä antaa velallisen edustajalle tieto.

Velallinen vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan. Mikäli velallinen asiassa jotain voittaa, varat kuuluvat konkurssipesään (KS 45 §).

13. Muistutusten tekeminen valvotuista saatavista

Velallinen voi riitauttaa konkurssissa valvotun saatavan ja olla asianosaisena riitautusoikeudenkäynnissä (KS 35 §).

14. Moiteoikeus

Velallinen voi vaatia velkojainkokouksen päätöksen muuttamista tai kumoamista (KS 84 §) sekä vaatia pesänhoitajalta vahingonkorvausta, mikäli tämä on aiheuttanut pesälle vahinkoa (KS 70 §).

Velallisella on oikeus vaatia pesänhoitajan velvoittamista tilintekovelvollisuuden täyttämiseen (KS 106 §). Pesänhoitaja voidaan laissa säädetyin edellytyksin vapauttaa tehtävästään (KS 61 §). Velallinen voi vaatia pesänhoitajan vapauttamista.

Velallinen voi myös moittia konkurssihallintoa tai toimitsijamiesten antamaa tilitystä (KS 107 §). Velallisen moitekanteella voittamat varat kuuluvat konkurssipesään.

15. Luonnollisen henkilön oikeus elatukseen

Luonnollisen henkilön konkurssissa velalliselle sekä hänen elatuksensa varassa olevalle on annettava konkurssipesän varoista avustusta, jollei hänen toimeentulonsa muuten ole turvattu. Oikeus avustuksen saamiseen riippuu kokonaisharkinnasta ja kestää korkeintaan konkurssituomion antamiseen saakka. Elatuksen maksaminen konkurssivelalliselle edellyttää, että pesässä on varoja elatuksen maksamiseksi.

Velallisen elatuksen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon velallisen kaikki tulolähteet. Elatuksen tarpeen arvioinnissa lähtökohtana voidaan pitää velallisen olosuhteissa olevalle henkilölle toimeentulotukena maksettavaa rahamäärää (L toimeentulotuesta, 1412/1997). Velallisen elatuksen tarpeen ohella avustuksen määrää harkittaessa on otettava huomioon muun muassa velallisen toiminta pesän selvittämisessä. Velalliselta vaadittavat toimet pesän selvittämisessä saattavat olla laadultaan ja laajuudeltaan sellaisia, ettei hänellä ole mahdollisuutta hankkia elatusta muualta.

Konkurssipesä ei ole velvollinen maksamaan elatusta, jos velallinen saa riittävän elatuksen palkkatulostaan, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta tai näihin rinnastettavasta tulosta. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto eikä velallinen ole velvollinen sitä hakemaan, jos konkurssipesä voi elatusta maksaa.

Konkurssituomion antamiseen saakka velallisen tuloista (palkka, eläke, elinkeinotulo) konkurssipesään kuuluu se osuus, joka tuloista voidaan ulosmitata (KS 45 §:n 2 momentti). Velallisen oikeus elatukseen voidaan toteuttaa myös niin, että tätä pesään kuuluvaa osuutta tarpeellisessa määrin alennetaan. Pesänhoitajan tulee myös harkita, onko kohtuullista ja velallisen elatuksen turvaamiseksi tarpeellista sallia velallisen käyttää konkurssipesään kuuluvaa asuntoa, puhelinta tai muuta velallisen perustoimeentulon kannalta tarpeellista omaisuutta vielä konkurssin alettua.

Elatuksen maksaminen velalliselle perustuu yleensä velallisen pesänhoitajalle esittämään vaatimukseen. Velalliselle maksettavan elatuksen määrää koskevan riidan ratkaisee tuomioistuin.

16. Velallisen asema raukeavassa konkurssissa

Mikäli konkurssipesässä ei ole riittävästi varoja täydellisen konkurssimenettelyyn eikä kukaan velkojista ole ottanut kuluista vastatakseen, määrää tuomioistuin velkojainkuulustelussa konkurssin raukeamaan.

Väliaikaisella pesänhoitajalla on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio. Palkkion suuruuden määrää tuomioistuin pesänhoitajaa ja velallista kuultuaan.Velallisella on oikeus hakea muutosta päätökseen. Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio maksetaan velallisen varoista ja pesänhoitajalla on oikeus pidättää ja realisoida velallisen omaisuutta palkkion perimiseksi (KS 50 §:n 3 momentti).

Konkurssin rauettua varojen puutteessa väliaikainen pesänhoitaja palauttaa konkurssivelallisen omaisuuden ja asiakirjat takaisin velalliselle ja antaa tilityksen. Velallisen vastuut ja velvoitteet palautuvat konkurssia edeltäneeseen tilaan. Velallisen on mm. säilytettävä kirjanpitonsa kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla.Yhteisövelallinen ei konkurssin rauetessa lakkaa. Jollei toimintaa jatketa, velallisen on huolehdittava toiminnan lakkaamiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Helsingissä 8. lokakuuta 1999

Matti Nenonen Kari Jaatinen
puheenjohtaja sihteeri