2/96 Velkojainkokouksen järjestäminen ja kokouksen pöytäkirjaaminen

1. Velkojainkokouksesta konkurssisäännössä

Konkurssisäännön 60 §:n 1 momentin 1. virkkeessä säädetään:

Uskottujen miesten on kutsuttava velkojat kokoukseen käsittelemään konkurssipesän hallintoa koskevia asioita, milloin siihen on aihetta.

Vastaavasti konkurssisäännön 66 §:n 1 momentin 1. virkkeessä säädetään:

Toimitsijamiesten tulee, niin pian kuin tapahtua taitaa, kuulutuksen kautta, niin kuin 60 §:ssä on sanottu, kutsua velkojat kokoukseen ja heille silloin antaa tieto pesän tilasta; olkoot myös velvolliset muutoin kutsumaan velkojat kokoon, kun joku asia sitä vaatii.

Käytännössä velkojainkokouksia pidetään vähintään kaksi: ensimmäinen velkojainkuulustelun jälkeen jo uskottujen miesten toimikaudella ja viimeinen konkurssipesän lopetustoimia koskien toimitsijamiesten toimikauden päätteeksi. Toimitsijamiesten on järjestettävä velkojainkokous valvonnan jälkeen ainakin silloin, kun konkurssipesän käsiteltävänä olevat takaisinsaanti- ja saatavien riitautusasiat antavat tähän aihetta.

Neuvottelukunta suosittaa, että velkojainkokous pidetään edellä mainittujen ajankohtien lisäksi silloin, kun pesänhoitajalla on esiteltävänä velkojainkokoukselle asia tai asioita,

• joilla on merkittävä vaikutus konkurssirealisaation lopputulokseen;
• jotka ovat konkurssipesän hoidon kannalta olennaisia; tai
• joista on konkurssipesän ja velkojan/velkojien taikka velallisen välillä esiintynyt perusteltua erimielisyyttä.

Konkurssipesissä, jotka velkojien lukumäärään tai omaisuuden arvon vuoksi ovat suuria, velkojainkokous on syytä kutsua koolle säännöllisesti vuosittain käsittelemään esille tulevia asioita.

2. Velkojainkokouksen koollekutsuminen

Velkojainkokouksen kutsuu koolle pesänhoitaja. Pesänhoitajalla on velvollisuus kutsua velkojainkokous koolle velkojien tai yksittäisenkin velkojan tai konkurssiasiamiehen perustellusta pyynnöstä.

Konkurssisäännön 60 §:n 1 momentin mukaan kutsu on julkaistava virallisessa lehdessä sekä tarkoitukseen soveltuvassa päivälehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Valvonnan jälkeen kokouskutsu voidaan toimittaa kullekin velkojalle ja velallisen edustajalle kirjeitse, telekopiona tai sähköpostina. Asiaan osallisille toimitettava kutsu on valvonnan jälkeen suositeltavaa, mikäli esimerkiksi velkojien lukumäärästä ei johdu, että kuulutus on kustannussyistä tarkoituksenmukaisempi. Neuvottelukunnan suosituksen mukaan kutsu on lähetettävä noin kaksi viikkoa ennen kokousta. Neuvottelukunta suosittaa, että kutsu velalliselle/velallisen edustajalle lähetetään aina erikseen kirjeellä.

Kutsun tulee sisältää:

1. Konkurssivelallisen nimi

2. Kokouksen ajankohta

3. Kokouspaikka

4. Kokouksessa käsiteltävät asiat

5. Maininta, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien pääöksiin.

6. Pesänhoitajan nimi ja yhteystiedot

Kokouskutsussa voidaan vaatia kokoukseen osallistuvalta velkojalta ilmoittautuminen kokoukseen. Ilmoittautumista voidaan pitää perusteltuna silloin, kun konkurssipesän laajuuden vuoksi tieto kokoukseen osallistuvien velkojien lukumäärästä on tarpeen esimerkiksi kokousjärjestelyjen vuoksi. Ilmoittautumisen laiminlyönti ei kuitenkaan estä velkojaa osallistumasta kokoukseen.

Neuvottelukunta pitää suositeltavana, että kutsun mukana tai ilmoittautumisen perusteella velkojille toimitetaan etukäteen kirjallinen asiakirja-aineisto kokouksessa käsiteltävistä asioista tai ilmoitetaan.

Velkojainkokous on pyrittävä järjestämään sellaisena aikana ja sellaisessa paikassa, että mahdollisimman monella velkojalla on mahdollisuus siihen osallistua. Tämän vuoksi kokous tulee järjestää tavanomaisena työaikana, eikä ilman erityistä syytä esimerkiksi juhlapyhien aattoina. Kokouspaikaksi tulee valita konkurssipesän keskeisten velkojien kannalta tarkoituksenmukaisin paikka.

Mikäli velkojainkokouksessa käsiteltävät asiat sitä vaativat, voi velkojainkokous lykätä asian käsittelemisen jatkokokoukseen. Neuvottelukunta suosittaa, että jatkokokousta ei ilman erityistä syytä lykätä pidemmälle kuin yhden kuukauden päähän. Muutoin tulee toimittaa uusi koollekutsuminen.

3. Velkojainkokouksen sisältö

Velkojainkokouksessa käsitellään seuraavat kohdat:

1. Kokouksen avaaminen

Yksi pesänhoitajista avaa velkojainkokouksen.

2. Puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen

Velkojat valitsevat kokoukselle puheenjohtajan. Pesänhoitaja voi toimia puheenjohtajana.

Sihteerinä voi toimia puheenjohtaja, pesänhoitaja tai joku muu henkilö. Sihteeriä ei tarvitse valita vaan puheenjohtaja voi kutsua sopivaksi katsomansa henkilön sihteeriksi.

3. Pöytäkirjantarkastajan valinta

Yksi tai kaksi velkojaa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi.

4. Läsnäolijoiden ja heidän saataviensa kirjaaminen

Pesänhoitaja tai tämän toimistossa työskentelevä henkilö ei saa toimia velkojainkokouksessa velkojien asiamiehenä, koska pesänhoitaja toimessaan edustaa kaikkia velkojia.

Velkojainkokouksessa tulee olla läsnä pesänhoitajat tai ainakin yksi heistä.

Velkojainkokous on yleensä muilta kuin velkojilta ja velallisen edustajilta sekä näiden avustajilta tai asiamiehiltä suljettu. Kokouksen puheenjohtaja voi esittää velkojainkokouksen pitämistä julkisena, ellei kolmannen oikeus vaadi pitämään kokousta suljettuna. Mikäli kuitenkin yksikin läsnäoleva velkoja tai velallinen esittää julkiseksi aiotun kokouksen pitämistä suljettuna, kokous on pidettävä suljettuna. Jos kokoukseen kohdistuu julkista mielenkiintoa, pesänhoitajat voivat tiedottaa kokouksen päätöksistä julkiselle sanalle.

Paikalla kokouksessa saattaa olla konkurssipesän hoidossa avustava, pesänhoitajan toimistossa työskentelevä juristi ja/tai pesän palveluksessa olevia toimihenkilöitä, joille ei erikseen tarvitse myöntää läsnäololupaa.

5. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Vaikka velkojia ei olisi kokouksessa läsnä, kokous on päätösvaltainen konkurssisäännön 60 §:n 2 momentin perusteella.

6 - n. Varsinaiset asiakohdat

Varsinaisten asiakohtien käsittelyä ja pöytäkirjaamista käsitellään jäljempänä.

n+1. Muut esille tulevat asiat

Vaikka kokouskutsussa konkurssisäännön 60 §:n 1 momentin mukaan on mainittava vain tärkeimmät kokouksessa käsiteltävät asiat, neuvottelukunta ei pidä suotavana, että muiden esille tulevien asioiden käsittelyssä tehtäisiin sitovia päätöksiä asioista, joita ei ole mainittu kokouskutsussa.

n+2. Kokouksen päättäminen

Ennen kokouksen päättämistä puheenjohtajan on annettava konkurssisäännön 84 §:n mukainen ohjaus velkojainkokouksen päätösten moittimiseen:

Sen, joka tahtoo moittia velkojainkokouksen päätöstä, on tehtävä siitä hakemus tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Läsnäolevan velkojan tai velallisen on kuitenkin välittömästi ilmoitettava tyytymättömyyttä päätökseen puhevallan menettämisen uhalla.

Koska muutoksenhaku velkojainkokouksen päätökseen saattaa olla etenkin lainopillista koulutusta vaille olevalle henkilölle hankalaa, kokouksen puheenjohtajan on erityisesti tiedusteltava, onko läsnäolijoissa tyytymättömiä velkojainkokouksen päätöksiin ja todettava, että puhevallan käyttö moiteasiassa edellyttää tyytymättömyyden ilmoitusta.

Pöytäkirjaan tulee merkitä, onko kukaan läsnä ollut velkoja tai velallinen ilmoittanut tyytymättömyyttä velkojainkokouksen päätöksiin.

4. Tiedot pesästä ja pesänhoidosta

Tietoa konkurssipesää koskevista asioista sisältyy

• väliaikaisen pesänhoitajan selvitykseen
• velkojainkokousten pöytäkirjoihin
• velkojille toimitettaviin erillisiin selontekoihin
• pesän loppuselvitykseen.

Neuvottelukunta katsoo, että edellä mainitut kirjalliset selvitykset voidaan kehittää yhdeksi kokonaisuudeksi, jota lukemalla voidaan helposti todeta konkurssipesän toiminnallinen ja taloudellinen tilanne. Kokonaisuuden laatiminen lähtee väliaikaisen pesänhoitajan muistiosta ja päättyy lopettamiskokouksen pöytäkirjaan sekä loppuselvitykseen.

Jokaisessa velkojainkokouksessa on varsinaisissa asiakohdissa käsiteltävä selonteko pesän tilasta. Selonteko tapahtuu antamalla velkojille kirjallinen esitys pesän tilasta sekä merkittävistä muutoksista pesän toiminnassa ja taloudessa. Neuvottelukunta on antanut selonteon sisällöstä suosituksen 1/15.11.1995.

5. Varsinaisasioiden käsittelyn pöytäkirjaaminen

Varsinaisten asiakohtien käsittely on pöytäkirjattava siten, että henkilö, joka ei ole ollut kokouksessa läsnä, saa selvyyden päätöksestä ja tarvittaessa myös päätöksen perusteista, jotka on esitetty kokouksessa. Päätöksien ja tarvittavien perusteluiden lisäksi pöytäkirjasta tulee ilmetä äänestykset ja eriävät mielipiteet.

Mikäli asiakohta käsittää ainoastaan pesänhoitajan selostuksen jostakin pesään koskevasta asiasta, merkitään selostus pöytäkirjaan, ellei selostus perustu asiakirjaan, joka oheistetaan pöytäkirjan liitteeksi.

Pesänhoitajan on toimitettava jäljennös pöytäkirjasta velkojan tai velallisen pyynnöstä. Pöytäkirja on aina toimitettava sellaiselle velkojalle ja velalliselle, joka on ilmoittanut tyytymättömyytensä velkojainkokouksen päätökseen. Konkurssiasiamiehelle jäljennös pöytäkirjasta on toimitettava ilman eri pyyntöä.

6. Esimerkki velkojainkuulustelun jälkeen pidettävän velkojainkokouksen varsinaisista asiakohdista

1 - 5. Kokousmenettelyyn kuuluvat kohdat luvun 3 mukaisesti.

6. Selonteko pesän tilasta ja suoritetuista toimenpiteistä

Uskottu mies selostaa pesän tilan laatimansa kirjallisen selonteon perusteella. Mikäli selonteko ja siinä esitetyt toimenpiteet hyväksytään sellaisenaan, voidaan pöytäkirjassa ainoastaan viitata pöytäkirjan liitteeksi otettavaan selostukseen. Mikäli käytävän keskustelun tai muun seikan perusteella käy ilmi, että selonteko ja muu selvitys on puutteellinen tai että velkojien käsityksen eroavat pesänhoitajan selonteosta, pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa käyty keskustelu olennaisilta osiltaan.

7. Konkurssipesään kuuluvan omaisuuden rahaksimuutto

Pesänhoitajat voidaan valtuuttaa muuttamaan rahaksi pesään kuuluva omaisuus parhaaksi katsomallaan tavalla lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti.

Velkojainkokous voi rajoittaa pesänhoitajalle antamaansa valtuutusta siten, että realisointivaltuudet koskevat vain määrätyn rahamäärän alittavia kauppoja tai määrätyllä realisointikeinolla tapahtuvaa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden rahaksimuuttoa.

Erityisesti päätöksessä on mainittava, koskeeko valtuutus realisointia, jossa pesään kuuluvaa varallisuutta luovutetaan toiminallisella kokonaisuutena velalliselle tai velkojalle taikka muulle taholle, jolle omaisuuden luovuttaminen vaatii konkurssisäännön 71a §:n mukaan enemmistöpäätöksen sekä etuoikeutettujen velkojien että muiden velkojien keskuudessa, taikka jossa velkoja lupautuu luotottamaan pesään kuuluvan omaisuuden myyntiä. Neuvottelukunta suosittaa, ettei valtuutusta päätetä koskemaan tässä kappaleessa mainittuja luovutuksia, ellei kokouskutsussa ole tästä mainintaa.

Mikäli pesänhoitaja on tehnyt konkurssipesään kuuluvan omaisuuden rahaksimuuttoa koskevia esisopimuksia, sopimukset on esiteltävä velkojainkokoukselle. Esisopimukseen johtaneet tapahtumat on selvitettävä velkojainkokoukselle ja kirjattava pöytäkirjaan, joten esimerkiksi pesälle saapuneet kilpailevat tarjoukset on annettava velkojien tietoon.

8. Erikoistilintarkastuksen toimittaminen

Konkurssivelallisen kirjanpidon erikoistilintarkastus voidaan päättää suoritettavaksi erikseen määrättävässä laajuudessa esimerkiksi koskien velallisyhtiön tiettyjä tilikausia taikka ainoastaan takaisinsaantiperusteita. Ennen päätöksen tekemistä pesänhoitajan on kerrottava velallisen kirjanpidon ja muun toiminnan alustavan tarkas-tamisen yhteydessä tekemistään havainnoista.

Velkojainkokous voi valita erikoistilintarkastuksen suorittajan tai uskottu mies voidaan valtuuttaa antamaan toimeksianto erikoistilintarkastuksen suorittamisesta parhaaksi katsomalleen taholle.

9. Konkurssipesän hallinnon ja kirjanpidon tarkastus

Velkojainkokous voi päättää konkurssipesän hallinnon ja kirjanpidon tarkastuksesta neuvottelukunnan antaman suosituksen 4/27.8.1996 mukaisesti.

Pääsääntöisesti kokouksen asialistalle tulee ottaa kysymys konkurssipesän hallinnon ja kirjanpidon tarkastuksesta, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

10. Mahdolliset oikeudenkäynnit

Pesänhoitajalla on oikeus ja velvollisuus ajaa pesänhoidon kannalta tarpeelliseksi katsomiaan kanteita. Pesänhoitajan on selostettava velkojainkokoukselle nostamiensa kanteiden perusteet sekä muut havaintonsa, joiden perusteella kanne tulee nostettavaksi.

Velkojainkokouksessa pesänhoitajat voidaan valtuuttaa nostamaan takaisinsaanti- ja muut oikeudenkäynnit, jotka pesänhoitajien harkinnan mukaan ovat pesän kannalta tarkoituksenmukaisia.

Velkojainkokous voi pitää oikeudenkäyntien nostamisen myös omassa päätösvallassaan. Tällöin velkojainkokous erikseen päättää kunkin oikeudenkäynnin nostamisesta taikka vaatimuksesta tai kanteesta luopumisesta.

11. Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio

Väliaikaisen pesänhoitajan palkkiolaskun tulee olla laadittu neuvottelukunnan pesänhoitajan palkkiosta antaman suosituksen 8/31.12.1997 edellyttämällä tavalla.

12. Uskotun miehen ja toimitsijamiehen oikeus palkkioennakkoon

Uskottu mies ja toimitsijamies voidaan oikeuttaa nostamaan ennakkopalkkiota konkurssipesästä neuvottelukunnan antaman suosituksen 8/31.12.1997 mukaisesti.

12 - n. Muut asiakohdat sekä kokouksen päättäminen

7. Esimerkki loppukokouksen varsinaisista asiakohdista

1 - 5. Kokousmenettelyyn kuuluvat kohdat luvun 3 mukaisesti.

6. Selonteko pesän tilasta ja suoritetuista toimenpiteistä

Toimitsijamies selostaa pesän tilan laatimansa kirjallisen selonteon perusteella. Mikäli selonteko ja siinä esitetyt toimenpiteet hyväksytään sellaisenaan, voidaan pöytäkirjassa ainoastaan viitata pöytäkirjan liitteeksi otettavaan selostukseen. Mikäli käytävän keskustelun tai muun seikan perusteella käy ilmi, että selonteko tai muu selvitys on puutteellinen tai että velkojien käsityksen eroavat pesänhoitajan selostuksesta, pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa käyty keskustelu olennaisilta osiltaan.

7. Lopputilityksen antaminen

Toimitsijamies antaa velkojille lopputilityksen, joka liitetään pöytäkirjaan.

8. Jako-osuuksien maksaminen

Jako-osuuksien maksamisesta velkojille päätetään toimitsijamiehen laatiman ehdotuksen mukaisesti, joka liitetään pöytäkirjaan ja jonka tulee olla laadittu neuvottelukunnan antaman suosituksen 3/17.6.1996 mukaisesti.

9. Konkurssipesän lopettaminen

Konkurssipesä päätetään lopettaa, koska konkurssipesällä ei ole enää vireillä asioita.

Konkurssipesä voidaan lopettaa, jos vielä vireillä olevilla asioilla ei ole olennaista merkitystä jako-osuuden määrään. Siten vireille voi jäädä esimerkiksi panttiesineen realisointi taikka vähäarvoisten tavaroiden myyntiä tai saatavien perintää.

Mikäli lopettamispäätöstä tehtäessä pesällä on keskeneräisiä asioita, lopettamispäätöksen yhteydessä on mainittava, kuinka asioiden kanssa menetellään.

10. Uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkio

Uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkiolaskun tulee olla laadittu neuvottelukunnan pesänhoitajan palkkiosta antaman suosituksen 8/31.12.1997 edellyttämällä tavalla.

11 - n. Muut asiakohdat sekä kokouksen päättäminen

8. Päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä 29. päivänä helmikuuta 1996

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri

Tarkistettu Helsingissä, 30. lokakuuta 2000

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri

Viimeksi päivitetty 29.11.2000