5/97 Eräitä väliaikaisen pesänhoitajan tehtäviä

1. Yleistä

Konkurssin alkamisen jälkeen väliaikaisen pesänhoitajan on otettava haltuunsa konkurssipesä ja säilytettävä siihen kuuluva omaisuus. Väliaikaisen pesänhoitajan keskeisin tehtävä on laatia pesäluettelo ja velallisselvitys, joista on annettu omat suositukset (suositus 9 ja 10). Väliaikaisen pesänhoitajan tehtävänä on myös eräiden sopimusten jatkumisen varmistaminen tai niiden uudistaminen. Väliaikaisen pesänhoitajan tehtävät vaihtelevat pesän laajuuden ja laadun mukaan.

Tässä suosituksessa käsitellään vain osaa väliaikaisen pesänhoitajan tehtävistä.

2. Pankkitilit, luottokortit, kassa ja avaimet

Väliaikaisen pesänhoitajan on välittömästi konkurssin alkamisen jälkeen poistettava tilien käyttöoikeus konkurssivelalliselta ja tämän edustajilta. Konkurssivelallisella olevat varat on yleensä kerättävä yhdelle konkurssipesän tilille, jolle konkurssipesän koko rahaliikenne keskitetään. Konkurssipesälle on avattava oma tili, vaikka olisi ilmeistä, että konkurssimenettely tulee raukeamaan varojen puutteen vuoksi. Mikäli väliaikainen pesänhoitaja lopettaa konkurssivelallisen tilin, hänen on varmistettava, että tilille mahdollisesti tulevat varat ohjataan konkurssipesän uudelle tilille.

Luottokortit tulee kerätä pois velalliselta ja tämän edustajilta. Jos kaikkia kortteja ei heti saada kerättyä, väliaikaisen pesänhoitajan on estettävä luottokorttien käyttö ilmoittamalla konkurssin alkamisesta luottokortin myöntäjälle.

Väliaikaisen pesänhoitajan on tarkastettava velallisen kassa ja nimettävä kassasta vastaava henkilö taikka tarvittaessa otettava kassa kokonaisuudessaan haltuunsa. Pesänhoitajan on pyrittävä ohjaamaan pesän rahaliikenne pankkitilien kautta ja pitämään kassavarat mahdollisimman pieninä. Hänen on otettava haltuunsa avaimet ja kulkukortit velallisen tiloihin, mikäli velallista tai tämän edustajaa ei ole toiminnan jatkamisen tai muun syyn vuoksi tarpeellista päästä tiloihin.

3. Konkurssipesän omaisuuden haltuunotto

3.1 Yleistä

Väliaikaisen pesänhoitajan tehtävänä on varmistaa, että konkurssipesään kuuluva omaisuus ei häviä tai vaurioidu. Tämän vuoksi pesänhoitajan on tarvittaessa esimerkiksi vaihdettava toimistohuoneiden ja varastojen lukot. Mikäli konkurssipesän omaisuus sijaitsee useissa eri paikoissa, saattaa vakuuttamisen ja vartioinnin kannalta olla tarkoituksenmukaista kerätä omaisuus yhteen paikkaan. Näin myös omaisuuden luettelointi helpottuu.

Pesänhoitaja vastaa omaisuuden luetteloinnista. Tämän vuoksi pesänhoitajan on henkilökohtaisesti tutustuttava konkurssipesän omaisuuteen sen olennaisilta osiltaan ja annettava selkeät luettelointiohjeet, joiden noudattamista hänen tulee seurata. Velallinen on velvollinen edesauttamaan pesän selvittämisessä ja antamaan pesän selvittämiseksi kaikki tarpeelliset tiedot. Oikeushenkilön konkurssissa velallisella tarkoitetaan toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, selvitysmiestä tai näihin rinnastettavassa asemassa olevia.

Työntekijällä on työsopimuksen perusteella velvollisuus avustaa pesänhoitajaa pesänselvittämisessä. Tarkoituksenmukaista voi olla jatkaa jonkin avainhenkilön (esim. kirjanpitäjän) työsuhdetta, joka voi antaa tarpeellisia tietoja velallisesta.

Konkurssivelalliselle kuulumaton omaisuus tulee luovuttaa oikealle omistajalle. Vaikka konkurssisäännön 54 §:n mukaan vieraan omaisuuden luovuttaminen kuuluu uskotulle miehille, väliaikainen pesänhoitaja voi silti luovuttaa vieraan omaisuuden pois, mikäli omistusoikeus esineeseen on riidattomasti selvitetty. Luovutettu omaisuus on luetteloitava ja luovutuksesta on syytä pyytää kuitti.

3.2 Velallisen kirjanpitoaineiston haltuunotto

Pesänhoitajan on otettava haltuunsa konkurssivelallisen kirjanpito sekä muut konkurssivelallisen hallinnollista ja taloudellista asemaa kuvaavat asiankirjat, joista tärkeimmät ovat yhtiökokouksien ja hallituksen kokouksien pöytäkirjat sekä rahoitussopimukset ja olennaiset liiketoimintaan liittyvät sopimukset.

Pesänhoitajan on huolehdittava myös konkurssivelallisen tietojärjestelmiin sisältyvien kirjanpitoaineiston ja muiden yritystä koskevien tietojen haltuunotosta. Pesänhoitajan on pyrittävä estämään näiden tietojen hävittäminen tai muuttaminen. Hänen tulee selvittää ja tarvittaessa otattaa uudet varmuuskopiot sen hetkisestä tilanteesta esimerkiksi yhtiön kirjanpidosta, ohjelmistoista ja tietokannoista.

Pesän haltuunotossa on selvitettävä, mihin yrityksen tietojärjestelmiin (taloushallinto, pankkiyhteydet) henkilökunnalla on käyttövaltuudet ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin valtuuksien poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Haltuunotetusta asiakirja-aineistosta on tehtävä luettelo. Luettelosta on selvittävä vähintään kansio- tai kotelotasolla, mitä ja mihin aikaan kohdistuvia asiakirjoja kansio tai kotelo sisältää. Mainittua luetteloa voidaan käyttää konkurssimenettelyssä myöhemminkin luovutettaessa asiakirjoja muun muassa vero- tai poliisiviranomaisille. Velallisen kirjanpidon loppuunsaattamista ja konkurssihetken välitilinpäätöstä on käsitelty konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksessa 4.

3.3 Aineettomien oikeuksien selvittäminen

Pesänhoitajan tulee selvittää pesään kuuluvat immateriaalioikeudet ja niiden edelleen luovutettavuus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tekijänoikeudet, patentit, hyödyllisyysmallioikeudet ja tavaramerkit. Pesänhoitajan tulee selvittää ne velallisen sopimukset, jotka koskevat immateriaalioikeuksia ja joiden perusteella lähtökohtaisesti ratkaistaan, ovatko ne luovutettavissa edelleen.

Pesänhoitajan on tarvittaessa käytettävä erityisesti näiden tietojen ja omaisuuden selvittämisessä ja haltuunotossa asiantuntijoita.

Tietokoneohjelmistojen osalta pesänhoitajan tulee selvittää yrityksessä käytetyt valmisohjelmat tai yritykselle räätälöidyt ohjelmat, ohjelmistoja koskevat käyttö- tai omistusoikeudet ja niiden siirtokelpoisuus.

Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia tehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle tekijänoikeuslain 40 b §:n mukaisesti. Tällöin tietokoneohjelma kuuluu myös työnantajan konkurssipesään ja se on edelleen luovutettavissa.

Velallisen asiakasrekistereillä, asiakassopimuksilla ja ei-rekisteröitävilläkin tiedoilla (esimerkiksi tuotteen valmistuskaavalla) saattaa tietyissä tilanteissa olla varallisuusarvoa.

4. Suojaaminen ja vartiointi

Pesän suojaamaton omaisuus, joka voi sään vaikutuksesta tai muusta ulkoisesta syystä vahingoittua, on suojattava tarkoituksenmukaisesti. Pesänhoitajan on huolehdittava omaisuuden siirtämisestä, jos siirtäminen on pesän omaisuuden arvon perusteella taloudellisesti kannattavaa ja jos suojaaminen ei ole riittävä toimenpide.

Pesänhoitajan on järjestettävä omaisuudelle tarpeellinen vartiointi. Vartiointia ei kuitenkaan tarvitse järjestää, jos vartiointikustannukset ovat huomattavat vartioitavan omaisuuden arvoon verrattuna tai jos anastamisvaaraa ei voida pitää merkittävänä.

5. Vakuutukset

Väliaikaisen pesänhoitajan on selvitettävä, onko konkurssipesällä lakimääräiset vakuutukset ja onko muu vakuutusturva riittävä. Tarpeettomat vakuutukset on irtisanottava.

Useimpien vapaaehtoisten vahinkovakuutusten ehtojen mukaan muun kuin kuluttaja-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan konkurssin alkaminen tai kaikkien vakuutuksenottajien osalta vakuutusmaksun laiminlyönti oikeuttaa vakuutuksenantajan irtisanomaan vakuutuksen päättyväksi 14 päivän kuluessa irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

Jos vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ei ole tai ne ovat päättyneet, väliaikaisen pesänhoitajan on otettava konkurssipesän lukuun konkurssipesän omaisuuden realisointiarvoon ja vahingonvaaraan nähden kohtuullinen vakuutusturva. Jos vakuutusyhtiö ei ole käyttänyt irtisanomisoikeuttaan, on suositeltavaa, että väliaikainen pesänhoitaja irtisanoo vakuutukset ja ottaa konkurssipesälle uudet vakuutukset. Ennen irtisanomista pesänhoitajan on selvitettävä, tuleeko poikkeuksellisesti entisen vakuutuksen jatkaminen edullisemmaksi kuin uuden vakuutuksen ottaminen, missä tapauksessa konkurssipesä voi jatkaa voimassaolevaa vakuutusta ilmoittamalla vakuutusyhtiölle vakuutuksenottajan muuttumisesta konkurssipesäksi.

Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa liikennevakuutusta sen vuoksi, että vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin. Jos konkurssipesä käyttää autoja, sen tulee ilmoittaa tästä vakuutusyhtiölle. Jos auto myydään tai poistetaan rekisteristä, pesänhoitajan on irtisanottava vakuutus.

Työsuhteeseen perustuvat työeläkevakuutukset ja lakimääräiset tapaturmavakuutukset jatkuvat konkurssissa ennallaan työn päättymiseen asti siten, että vakuutuksesta johtuvat velvoitteet siirtyvät konkurssipesälle konkurssin alkamisesta lukien.

Konkurssipesän on ilmoitettava vakuutusyhtiölle vakuutettua työtä koskevista muutoksista ja huolehdittava palkkailmoitusten tekemisestä. Kun työnteko päättyy, pesänhoitajan on irtisanottava työeläkevakuutukset ja lakisääteinen tapaturmavakuutus.

Vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin kuuluvista ryhmähenkivakuutuksista väliaikaisen pesänhoitajan on ilmoitettava vakuutusyhtiölle vakuutettujen henkilöiden lukumäärässä tapahtuneet muutokset.

6. Huoneenvuokrasopimukset

Jos vuokralaisen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, vuokranantajalla on liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 39 §:n mukaan oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokranantajalle syntyy vastaava purkamisoikeus asuinhuoneiston osalta, jos konkurssipesä ei ole ottanut vastatakseen vuokrasopimuksesta tai jos vuokralainen ei ole asettanut vastaavien velvoitteiden täyttämisestä vakuutta. Jos konkurssipesä käyttää huoneistoa, se on käytön ajan vastuussa vuokrasopimuksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, vaikka se ei erikseen olisi ottanut niistä vastatakseen.

Koska konkurssipesä on massavelkaisessa vastuussa vuokrahuoneiston käytöstä, väliaikaisen pesänhoitajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vuokrakustannusten vähentämiseksi esimerkiksi luovuttamalla tyhjiä tiloja vuokranantajalle, neuvottelemalla vuokranantajan kanssa pienemmästä vuokrasta taikka siirtymällä pienempiin ja/tai edullisempiin tiloihin.

7. Lämmitys, sähkö, vesi ja puhelin

Väliaikaisen pesänhoitajan on huolehdittava rakennuksen tai rakennelman lämmityksestä tai varmistettava, ettei tilojen kylmilleen jättämisestä aiheudu vahinkoa.

Konkurssin alettua väliaikaisen pesänhoitajan on ilmoitettava konkurssista sähkön ja veden toimittajille sekä puhelinyhtiölle. Mikäli konkurssipesä ei tarvitse sähköä, vettä tai puhelimia, sopimukset on katkaistava, ellei toimittaja pura sopimusta välittömästi konkurssi-ilmoituksen saatuaan. Väliaikaisen pesänhoitajan on tarvittaessa varmistettava toimitusten jatkaminen velkojien kannalta edullisimmalla tavalla joko jatkamalla vanhaa sopimusta tai tekemällä uusi sopimus.

8. Pilaantuvan tavaran myyminen

Konkurssisäännön 50a §:n perusteella väliaikainen pesänhoitaja on oikeutettu ja myös velvollinen myymään pesästä pilaantuvan tai arvossaan nopeasti vähenevän tavaran. Ennen myymistä väliaikaisen pesänhoitajan on kuultava asiasta velallista ja suurimpia velkojia sekä hankittava omaisuudesta arviolausunto, ellei omaisuuden arvo ole vähäinen tai selvä. Kuuleminen ja lausunnon hankkiminen ei ole tarpeellista, jos myynti ei siedä näistä toimenpiteistä aiheutuvaa viivytystä. Tavarat on myytävä pesän kannalta edullisimmalla tavalla.

9. Ilmoitukset elinkeinoviranomaisille

Väliaikaisen pesänhoitajan on viipymättä ilmoitettava konkurssin alkamisesta ulosottoviranomaisten ja eri omaisuuserien kirjaamisviranomaisten lisäksi asianomaiselle elinkeinoviranomaiselle, jos velallinen harjoittaa elinkeinoa, johon vaaditaan lupa tai rekisteröinti. Kyseiset elinkeinot on lueteltu elinkeinon harjoittamisesta annetun lain 3 §:ssä.

Esimerkiksi hotelli- ja ravintolatoimialalla ilmoitus alkoholijuomien maahantuontia, tukkumyyntiä, anniskelua tai vähittäismyyntiä harjoittavan yrityksen konkurssista tulee tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus -STTV:lle, tai jos kyse on alle 4,7 tilavuusprosenttia sisältävistä alkoholituotteista, asianomaiselle lääninhallitukselle. Konkurssipesän on lisäksi haettava oma myyntilupa, jos se jatkaa kyseistä toimintaa.

10. Työsopimusten irtisanominen ja palkkaturva-asioiden hoitaminen

Väliaikaisen pesänhoitajan ensimmäisiä tehtäviä on työsuhteiden irtisanominen. Työsopimuslain 7 luvun 8 §:n mukaan työnantajan konkurssin vuoksi työsopimukset voidaan irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi. Palkka konkurssin ajalta on pesän massavelkaa. Työsopimuksia irtisanottaessa tulee noudattaa niitä menettelysäännöksiä, jotka ilmenevät työsopimuslain 9 luvun 3, 4 ja 5 §:stä. Irtisanominen on yleensä syytä suorittaa silloinkin, kun harkitaan liiketoiminnan jatkamista pesän lukuun yli 14 vuorokauden ajan. Työntekijöitä on aihetta informoida irtisanomisen mahdollisesta peruuttamisesta ja peruuttamisen kohdistumisesta eri henkilöstöryhmiin jo irtisanomisen yhteydessä sen varmistamiseksi, että pesällä on tarvittaessa käytössään riittävä henkilökunta.

Väliaikaisen pesänhoitajan on myös viivytyksettä ilmoitettava konkurssin alkamisesta työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteydessä toimiville palkkaturvaviranomaisille ja ryhdyttävä toimiin työntekijöiden palkkasaatavien turvaamiseksi palkkaturvajärjestelmän avulla. Palkkaturvalain 13 §:n mukaan pesänhoitajan on laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Yhteistyössä palkkaturvaviranomaisen kanssa on selvitettävä, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Työntekijöille tai näiden edustajalle on varattava tilaisuus lausua luetteloon merkityistä saatavista.

Palkkasaatavaluettelon toteutus on tarkoituksenmukaisinta tehdä yhteistyössä siten, että saatavat selvitetään yhdessä palkkaturvaviranomaisen, pesänhoitajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Työsopimusten tai työehtosopimusten tulkintakysymyksiin voidaan pyytää myös työnantaja- tai työntekijäjärjestöjen asiantuntija-apua. Riitaiset tai muutoin epäselvät saatavat tulee erottaa selvistä, palkkaturvana maksettaviksi tulevista saatavista.

Palkkaturvaa voi hakea työntekijöiden lukuun myös konkurssipesä. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa palkkaturvan maksatusta konkurssissa ja estää konkurssipesän velkataakkaa lisäävien odotusajan palkkojen syntyminen. Konkurssipesä voi palkkaturvaviranomaisen suostumuksella hakea palkkaturvana työntekijöiden lukuun saatavia, joiden osalta pesänhoitaja yhdessä palkkaturvaviranomaisen kanssa on selvittänyt, että ne voidaan maksaa palkkaturvana. Palkkaturvasuoritus maksetaan bruttomääräisenä konkurssipesän tilille ja pesänhoitajan on samanaikaisesti palkkojen kanssa tilitettävä myös ennakonpidätykset verohallinnolle.

11. Suurimpien velkojien kokous

Väliaikaisen pesänhoitajan toimikaudella saattaa tulla esiin pesän hoidon kannalta merkittäviä asioita, joiden ratkaisua ei voida odottaa. Merkittäviä asioita ovat esimerkiksi:

• päättäminen liiketoiminnan jatkamisesta pesän lukuun

• päättäminen sopimussuhteen täyttämisestä ja vaadittavan vakuuden asettamisesta, jotta sopimuksen purkamiselta vältytään

• päättäminen ryhtyä asianosaiseksi konkurssia ennen alkaneeseen oikeudenkäyntiin, jolloin pesä joutuu massavelkaiseen vastuuseen konkurssin ajalta olevista oikeudenkäyntikuluista (KKO 2000:33).

Väliaikainen pesänhoitaja voi hallintokaudellaan kutsua koolle suurimmat velkojat käsittelemään edellä kuvattuja merkittäviä asioita, joista on velkojien edun ja pesän tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta saatava velkojien enemmistön ratkaisu ennen uskotun miehen toimikaudella pidettävää velkojainkokousta. Suurimpien velkojien kokouksen järjestämiseen on soveltuvin osin, ottaen huomioon kokouksessa käsiteltävien asioiden kiireellisyys ja muut seikat, noudatettava konkurssiasiain neuvottelukunnan suositusta 2 velkojainkokouksen järjestämisestä ja kokouksen pöytäkirjaamisesta.

Vaikka velkojainkokous järjestetään konkurssisäännön mukaan vasta uskottujen miesten hallintokaudella, väliaikainen pesänhoitaja voi asioiden kiireellisyyden vaatiessa toimittaa kutsun velkojainkokoukseen.

Helsingissä 20. toukokuuta 1997

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri

Tarkistettu Helsingissä, 3. syyskuuta 2001

Matti Nenonen Petri Hirsimaa
Puheenjohtaja sihteeri

Viimeksi päivitetty 23.10.2001