8/97 Pesänhoitajan palkkio
1. Yleistä
Palkkio konkurssipesän hoidosta määräytyi pitkään Suomen Asianajajaliiton antaman palkkiosuosituksen mukaisesti. Viimeinen suositus annettiin vuonna 1990. Kilpailuviranomaiset katsoivat yhden elinkeinonharjoittajia edustavan järjestön laatiman suosituksen vuonna 1992 voimaan tulleen kilpailunrajoituslain vastaiseksi.
Käytännössä pesänhoitopalkkioita määritettäessä on sovellettu osin pesän realisointituloksen mukaan määräytyvää palkkiota, osin toimenpiteisiin perustuvaa palkkiota ja osin näiden määräytymistapojen erilaisia yhdistelmiä. Käytäntö on palkkioiden osalta osoittautunut epäyhtenäiseksi. Velkojien edustajat, pesänhoitajat ja tuomarit ovat kokeneet tilanteen ongelmalliseksi. Konkurssiasiain neuvottelukunta on tämän vuoksi pitänyt palkkiosuosituksen laadintaa tärkeänä.
Palkkiosuosituksessa käsitellään pesänhoitopalkkioita koskevaa lainsäädäntöä ja tavanomaisia pesänhoitajan tehtäviä sekä näistä määräytyvää palkkiota toisaalta väliaikaisen pesänhoitajan osalta ja toisaalta uskotun miehen ja toimitsijamiehen osalta. Lisäksi suosituksessa käsitellään tavanomaisista tehtävistä poikkeavien toimenpiteiden erillisveloitusta ja pesänhoitopalkkiota velallisen liiketoiminnan jatkamisen osalta. Suosituksessa käsitellään vielä palkkiolaskun vahvistamista ja palkkioennakoita.
2. Lainsäädäntö
Konkurssisäännön 50 §:n 3 momentin mukaan väliaikaisella pesänhoitajalla on oikeus saada tehtävistään työn vaativuuteen, tehtyyn työhön ja muihin seikkoihin nähden kohtuullinen palkkio. Väliaikaisella pesänhoitajalla on myös oikeus saada korvaus hänelle aiheutuneista, tehtävän kannalta tarpeellisista kustannuksista.
Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio vahvistetaan velkojainkokouksessa velkojainkuulustelun jälkeen. Jos konkurssi määrätään raukeamaan tai se peruuntuu, maksuvelvollinen on velallinen. Tuomioistuin vahvistaa tällöin pesänhoitajan palkkion ja korvauksen määrän.
Konkurssisäännön 79 §:n mukaan palkkion uskotuille miehille ja toimitsijamiehille määräävät velkojat "joko vissiksi summaksi sadalta tai muun perusteen mukaan. Älköön kuitenkaan toimitsijamiesten palkkiota luettako ajan mukaan."
Kun konkurssisäännön 62 §:n mukaan uskotut miehet ovat valvonnalle varatun määräpäivän jälkeen toimitsijamiehiä, päätetään sekä uskottujen miesten että toimitsijamiesten palkkiosta yleensä pesää lopetettaessa loppukokouksen yhteydessä.
3. Pesänhoitajien tavanomaiset toimenpiteet
3.1 Väliaikainen pesänhoitaja
Väliaikainen pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja väliaikaisen pesänhoitajan selvityksen. Väliaikaisen pesänhoitajan tavanomaisia tehtäviä ovat yleensä:
- pesän omaisuuden haltuunotto, omaisuuden arvon säilyttämiseksi sekä realisoinnin onnistumiseksi tarvittavat toimenpiteet ja omaisuuden suojaaminen (esim. vakuutukset, lukituksen huolehtiminen, ym.)
- työntekijöiden työsuhteisiin liittyvät toimenpiteet (irtisanomiset, palkkasaatavien selvittäminen, palkkaturvahakemuksen laatiminen, työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöille tehtävät ilmoitukset)
- tarvittavat sopimusten irtisanomiset ja solmimiset (mm. sähkö-, vuokra- ja puhelinsopimukset)
- pankkitilien lopettamiset ja avaamiset pesän nimissä
- erilaisien viranomaisille annettavien ilmoitusten tekeminen ja kyselyihin vastaaminen
- pilaantumisvaarassa olevan omaisuuden myynti
- kirjanpitoasioista huolehtiminen
- esiintyminen alioikeudessa velkojainkuulustelussa ja tätä edeltävät ilmoitukset velkojille
- tilin laatiminen uskotulle miehelle.
3.2 Uskottu mies ja toimitsijamies
Uskottu mies ja toimitsijamies huolehtii konkurssipesän hoitoon, realisointiin ja konkurssimenettelyyn tuomioistuimessa kuuluvista tehtävistä. Tavanomaisia uskotun miehen ja toimitsijamiehen tehtäviä ovat yleensä:
- pesän vastaanottaminen väliaikaiselta pesänhoitajalta/uskotulta mieheltä
- julkisen haasteen lähettäminen velkojille
- konkurssimenettelyyn liittyvä tavanomainen esiintyminen tuomioistuimessa
- konkurssivelallisen kirjanpidon ja asiakirjojen alustava tarkastaminen velallisen rikosten ja takaisinsaantiperusteiden selvittämiseksi tai erikoistilintarkastuksen tarpeellisuuden selvittämiseksi sekä alustava perehtyminen erikoistilintarkastuskertomukseen
- ilmoitus syyttäjäviranomaisille liiketoimintakieltoasian vireillepanemiseksi
- pesän omaisuuden hoito ja realisointi
- saatavien laskutus ja maksukehotusten lähettäminen
- säännöllinen raportointi velkojille ja velalliselle
- velkojainkokousten koollekutsuminen, pitäminen ja pöytäkirjan laatiminen
- velallisen ja pesän kirjanpidosta huolehtiminen ja sen säilyttäminen
- konkurssivalvontojen tarkastaminen, valvontojen selvittämistä koskevat neuvottelut, sovinnollisen ratkaisumahdollisuuden selvittäminen ja valvontaluettelon laatiminen
- jako-osuustodistusten lähettäminen
- lopputilityksen ja jakoehdotuksen laatiminen
- loppukokouksen koollekutsuminen, pitäminen ja pöytäkirjan laatiminen
- velkojien jako-osuuksien maksaminen.
4. Palkkion määräytymisperusteet
4.1 Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio
Konkurssisäännön 50 §:n mukaisesti väliaikaisen pesänhoitajan palkkio kohdan 3.1 mukaisista tehtävistä määräytyy työn vaativuuden, tehdyn työn määrän ja muiden seikkojen perusteella. Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio perustuu siten hänen konkurssipesän hoitamiseksi tekemiinsätoimenpiteisiin.
Toimenpidepalkkiota voidaan korottaa tai alentaa kohtuuden mukaan esimerkiksi seuraavien seikkojen perusteella:
- pesän koko ja laatu, velallisen toimiala
- pesän omaisuuden luonne
- velkojien lukumäärä
- pesänhoidossa tarvittava erityinen asiantuntemus
- pesänhoidon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus
- kokonaispalkkio ei vastaa yleistä palkkiotasoa kooltaan, vastuultaan ja työmäärältään vastaavissa konkurssipesissä
Korotus- ja alentamisperusteet on otettava huomioon tapauskohtaisella harkinnalla. Muun muassa raukeavissa konkurssipesissä saattaa tapauksittain olla väliaikaisen pesänhoidon vaiheessa täysimittaista konkurssia olennaisesti enemmän tai vähemmän työtä.
Väliaikainen pesänhoitaja ei voi laskuttaa konkurssia edeltäneitä, sitä valmistelleita toimenpiteitään pesän varoista.
Työn vaativuuteen, määrään ja muihin seikkoihin perustuva toimenpidepalkkio voidaan käytännössä yleensä suhteuttaa konkurssipesän todennäköiseen rahaksimuuttoarvoon. Niin ei voida kuitenkaan menetellä, jos tiedossa olevien pesän varojen määrä on ilmeisessä epäsuhteessa pesän selvittämisen edellyttämään työmäärään.
Arvioitaessa todennäköistä rahaksimuuttoarvoa pesän omaisuus on arvostettava siihen arvoon, jolla sen rahaksimuutto todennäköisesti tulee tapahtumaan. Varoja, jotka velkojat tulevat kuittaamaan, ei oteta arviossa huomioon. Saatavista otetaan huomioon vain niistä todennäköisesti pesään kertyvä arvo. Pantatun omaisuuden arvo otetaan huomioon pesän rahaksimuuttoarvoa laskettaessa, ellei pantinhaltija välittömästi konkurssin alettua ilmoita ottavansa panttia hoitoonsa ja myös käytännössä näin toimi.
Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio edellä kohdassa 3.1 mainituista tavanomaisista toimenpiteistä voidaan yleensä suhteuttaa konkurssipesän todennäköiseen rahaksimuuttoarvoon alla kuvatuissa rajoissa:
Palkkion määrään lisätään arvonlisävero.
Konkurssipesät, joiden todennäköinen rahaksimuuttoarvo ylittää 10.000.000 mk, poikkeavat yleensä niin paljon tavanomaisista pesistä, että niiden osalta palkkio tulee harkita tapauskohtaisesti tätä suositusta soveltuvin osin noudattaen.
4.2 Uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkio
Uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkioon sisältyvät edellä kohdassa 3.2 selostetut tavanomaiset tehtävät. Palkkion määräytymisperusteena on konkurssipesän rahaksimuuttoarvo. Vaikka palkkio määräytyy pesän rahaksimuuttoarvon mukaisesti kokonaissummana, pesänhoitajan on kuitenkin aina pyynnöstä esitettävä velkojille selvitys suorittamistaan tehtävistä pesänhoitajan selonteon lisäksi (katso suositus 1/15.11.1995).
Rahaksimuuttoarvossa ei oteta huomioon saatavia, jotka ovat tulleet kuitatuiksi, kuten pankkitileillä olleet varat.
Uskottujen miesten ja toimitsijamiesten kohtuullinen yhteispalkkio edellä kohdassa 3.2 mainituista tavanomaisista toimenpiteistä määrätään alla kuvatuissa rajoissa:
335.500
2,6 %
Palkkion määrään lisätään arvonlisävero.
Pesät, joiden rahaksimuuttoarvo on yli 10.000.000 mk, ovat yleensä niin paljon tavanomaisista konkurssipesistä poikkeavia, että niiden osalta palkkio on harkittava tapauskohtaisesti tätä neuvottelukunnan suositusta soveltuvin osin noudattaen.
Palkkiota voidaan korottaa tai alentaa vaihteluvälin rajoissa tai erityisistä syistä myös sen ala- ja ylärajojen ulkopuolelle kohtuuden mukaan esimerkiksi seuraavien seikkojen perusteella:
- pesän koko ja laatu, velallisen toimiala
- pesän omaisuuden luonne
- velkojien lukumäärä
- pesänhoidon aiheuttama työmäärä
- pesänhoidossa tarvittava erityinen asiantuntemus
- pesänhoidon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus
- kokonaispalkkio ei vastaa yleistä tasoa kooltaan, vastuultaan ja työmäärältään vastaavissa konkurssipesissä
Palkkio kahden tai useamman pesänhoitajan välillä jaetaan heidän vastuunsa ja työmääränsä mukaisessa suhteessa, ellei muuta ole sovittu. Jakoperuste on sama, jos eri henkilöt ovat toimineet uskottuina miehinä ja toimitsijamiehinä.
Jos väliaikainen pesänhoitaja on jo tehnyt sellaisia realisointitoimia, jotka tavallisesti kuuluvat uskotun miehen ja toimitsijamiehen tehtäviin, nämä tulot eivät kerrytä uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkiota. Palkkio väliaikaisen pesänhoitajan realisointitoimista maksetaan väliaikaiselle pesänhoitajalle edellä esitetyn taulukon mukaisesti omaisuuden rahaksimuuttoarvosta.
Velkojainkokous voi päättää uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkiosta toimenpideperusteisesti muun muassa silloin, kun:
- pääosa pesän varoista on pantattu,
- pesä on käytännössä varaton tai konkurssi raukeaisi, jollei velkoja ottaisi vastatakseen sen kustannuksista ja realisointituloksen syntyminen on pääasiassa pesänhoitajan ajamien takaisinsaantikanteiden ja muiden vastaavien toimenpiteiden varassa tai
- toimenpidepalkkion käyttämiseen on muu erityinen syy.
Velkojainkokous päättää toimenpidepalkkion määräytymisperusteesta. Neuvottelukunta suosittaa, että velkojainkokous ottaisi toimepidepalkkion määräytymisperusteen käsiteltäväkseen mahdollisimman aikaisessa pesänhoidon vaiheessa. Palkkion määräytymisperusteesta päätettäessä on otettava huomioon, kuinka paljon ja kuinka vaativia toimenpiteitä konkurssipesän hoito hyvän pesänhoitotavan mukaisesti edellyttää.
4.3 Uskotun miehen ja toimitsijamiehen palkkio pantatun omaisuuden hoidosta ja myymisestä
Konkurssisäännön 80 §:n mukaan pantatun omaisuuden myyntihinnasta tulee maksaa heti ulosmittaus- ja myyntikulujen jälkeen konkurssipesälle ne välttämättömät kulut ja menot, jotka esineen hoidosta ja myymisestä ovat pesälle aiheutuneet.
Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja ja pantinhaltija sopivat pantatun omaisuuden hoitovastuusta ja myyntitoimenpiteistä mahdollisimman aikaisessa pesänhoidon vaiheessa.
Pesänhoitopalkkiota määritettäessä pantatut omaisuuserät otetaan huomioonrahaksimuuttoarvossa siten, että palkkio pantattujen omaisuuserien hoidosta ja myymisestä on kohtuullinen suhteessa pesänhoitajan vastuuseen ja työmäärään. Silloin, kun pesänhoitajan tehtävät eivät pantatun omaisuuserän osalta ole käsittäneet kaikkia tavanomaiseen pesän omaisuuden hoitoon ja realisointiin kuuluvia tehtäviä, otetaan konkurssipesän rahaksimuuttoarvoa laskettaessa huomioon erikseen sovittava osuus pantatun omaisuuserän arvosta. Tämän osuuden suuruuteen vaikuttaa se, missä määrin pantinhaltija on itse huolehtinut pantin hoidosta ja myymisestä. Pesänhoitajan palkkio määräytyy ainoastaan kauppakirjojen laatimisen, kauppahinnan jakamisen tai muiden vastaavien kaupan muodolliseen toteuttamiseen liittyneiden pesänhoitajan suorittamien tehtävien perusteella, jos pantinhaltija on käytännössä huolehtinut omaisuuden hoidosta sekä ostajan löytämisestä, kauppaneuvotteluista ja muista kaupan aikaansaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Velkojainkokous voi vaihtoehtoisesti päättää, että pesänhoitajalle maksetaan pantatun omaisuuden hoidosta ja myymisestä toimenpidepalkkio, jolloin pantattua omaisuutta ei oteta lainkaan huomioon pesän rahaksimuuttoarvoa laskettaessa.
5. Erillisveloitukset
Pesänhoitajalla on oikeus veloittaa konkurssipesältä erikseen oikeudenkäynneistä ja hallinnollisista prosesseista sekä riitoja koskeneista sovintoon johtaneista neuvotteluista aiheutuneet toimenpiteensä sekä muut tehtävänsä, joita ei voida pitää tavanomaisina konkurssipesän hoidossa. Konkurssipesän hoidon yhteydessä voi olla tarvetta tällaisiin tavanomaisesta pesänhoidosta poikkeaviin erillistoimenpiteisiin, joita ovat:
- pesää koskevat oikeudenkäynnit kuten velkomuskanteet saatavien perimiseksi, muut oikeudenkäynnit, verovalitukset, hallintolainkäyttöriidat tms.
- konkurssivalvontojen riitautusoikeudenkäynnit
- yksittäisten takaisinsaantiperusteiden selvittäminen ja kanteiden ajaminen
- rikosilmoitusten laatimisesta sekä esitutkinnoista ja rikosoikeudenkäynneistä aiheutuvat toimenpiteet
- toimenpiteet tytär- ja osakkuusyhtiöissä
- muut tavanomaiseen pesänhoitoon selvästi kuulumattomat selvitykset ja toimenpiteet
Erillistoimenpiteiden laskutusperusteena käytetään toimenpidepohjaista veloitusta, joka määräytyy ensisijaisesti erillistoimenpiteen vaatiman työn määrän ja laadun mukaan. Lisäksi otetaan huomioon tehtävän vaikeusaste ja kysymyksessä olevan etuuden arvo ja merkitys sekä yleinen palkkiotaso kooltaan, vastuultaan ja työmäärältään vastaavissa tehtävissä.
6. Palkkio velallisen liiketoiminnan jatkamisesta
Pesänhoitopalkkio velallisen liiketoiminnan jatkamisen osalta voidaan määrätä joko erillisveloitettavana toimenpidepalkkiona tai ottaa siitä aiheutuva lisätyön määrä ja vastuu huomioon edellä kohdan 4.2 mukaisen rahaksimuuttoarvoon perustuvan palkkion korotusperusteena.
Jos palkkio tavanomaisesta pesänhoidosta perustuu pesän rahaksimuuttoarvoon, voidaan liiketoimintapalkkio kuitenkin määrätä toimenpidepohjaisesti. Tällöin liiketoiminnan tulosta ei oteta huomioon laskettaessa pesän rahaksimuuttoarvoa.
Jos liiketoimintapalkkio määräytyy tehdyn työn mukaan toimenpidepohjaisesti, on palkkion perusteessa otettava huomioon liiketoiminnan laajuus, siitä aiheutuva vastuu ja sen tuloksellisuus.
Jos liiketoimintapalkkio määräytyy rahaksimuuttoarvon mukaisesti, liiketoiminnan tuloista tulee ensin vähentää sen kustannukset.
Liiketoiminnan jatkamisesta aiheutuvaa palkkion korotusperustetta määritettäessä on otettava huomioon siitä aiheutuva lisätyön määrä ja pesänhoitajalla oleva vastuu yrityksen juoksevasta hallinnosta ja toiminnasta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin pesänhoitajalla on ollut käytettävissään konkurssivelallisen henkilökuntaa.
Tapauksittain liiketoiminnan jatkaminen voi velkojien aseman turvaamiseksi olla välttämätöntä, vaikka se osoittautuisikin tappiolliseksi. Jatkamispäätöksen perusteena voi olla esimerkiksi muutoin syntyvien todennäköisesti vielä suurempien tappioiden välttäminen. Tällöin pesänhoitajan palkkiota ei voida määrätä liiketoiminnan tuottojen mukaan, vaan sen tulee perustua toimenpidepohjaiseen veloitukseen, jolloin on lisäksi aina otettava huomioon edellä todetut palkkion yleiset korotus- ja alentamisperusteet.
7. Palkkiolaskun vahvistaminen
Voidakseen vahvistaa pesänhoitajan laskun velkojainkokouksella on oltava riittävä käsitys pesän tilasta ja suoritetuista tehtävistä. Neuvottelukunta suosittaa, ettei velkojainkokous vahvista palkkiota, ellei pesänhoitaja ole esittänyt konkurssiasiain neuvottelukunnan antaman suosituksen mukaista selontekoa hallinnostaan (suositus 1/15.11.1995).
Jotta velkojat voivat saada käsityksen konkurssipesän selvittämisen kokonaiskustannuksista, on velkojille ilmoitettava erikseen pesänhoitajan itse veloittamat tai hänen ulkopuolisille maksamansa kustannukset muun muassa seuraavien erien osalta:
- realisointikustannukset,
- pantatun omaisuuden hoidosta ja myymisestä aiheutuneet kustannukset,
- saatavien perintäkustannukset,
- velallisen ja konkurssipesän kirjanpidon laatimiskustannukset,
- erikoistarkastuskustannukset,
- arkistointikustannukset ja
- vanhan kirjanpitoaineiston hävittämiskustannukset.
Riittävää on, kun nämä erittelyt ilmenevät hyvän pesänhoitotavan mukaisesti laaditusta tilityslaskelmasta (suositus 4/27.8.1996).
Toimenpidepalkkiota käytettäessä laskussa on hyvän pesänhoitotavan mukaisesti esitettävä pesänhoitajan suorittamat tehtävät siten, että velkojat voivat muodostaa kokonaiskäsityksen kaikista pesänhoidon kustannuksista. Laskusta tulee ilmetä, mikä on pesänhoitajan ja hänen avustajiensa käyttämä tuntiveloitus. Pesänhoitajan on lisäksi pyydettäessä ilmoitettava kukin toimenpide, sen hinta ja siihen käytetty aika.
Pesänhoitaja voi veloittaa vain toimenpiteistä, jotka ovat olleet tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia konkurssipesän hoitamiseksi hyvän pesänhoitotavan mukaisesti.
Pesänhoitoon liittyvät puhelin-, monistus- ja postituskulut eivät sisälly palkkioon, vaan ne voidaan aina laskuttaa erikseen.
8. Palkkioiden ja palkkioennakoiden suorittaminen
Väliaikaisen pesänhoitajan palkkio on oikeus nostaa sitten, kun palkkio on hyväksytty velkojainkokouksessa tai raukeavassa pesässä määrätty tuomioistuimessa.
Konkurssisäännön 79 §:n mukaan uskotut miehet ja toimitsijamiehet eivät saa nostaa palkkiota konkurssipesän hoidosta ennen lopputilityksen tekemistä. Velkojainkokous voi kuitenkin oikeuttaa pesänhoitajan nostamaan osan tulevasta palkkiosta pesänhoidon etenemistä vastaavasti ennakkona. Nostettavan ennakon on aina pysyttävä velkojainkokouksen päätöksen asettamissa rajoissa. Ennakkoa ei saa nostaa siten, että pesän varat eivät noston jälkeen riitä muiden massavelkojen maksuun.
Palkkio erillistoimenpiteistä vahvistetaan velkojainkokouksen päätöksellä joko loppukokouksessa tai erillistoimenpiteen päättyessä.
Velkojainkokous voi oikeuttaa uskotun miehen ja toimitsijamiehen nostamaan myös erillistoimenpidepalkkionsa ja liiketoimintapalkkionsa ennakkona pesän varoista, ellei lopullisesta palkkiosta ole erillistoimenpiteen tai liiketoiminnan päättyessä vielä päätetty.
Pesänhoitajan on vuosittaisessa selonteossaan hyvän pesänhoitotavan mukaisesti informoitava velkojia nostamiensa ennakoiden määrästä.
9. Päiväys ja allekirjoitukset
Helsingissä, joulukuun 31. päivänä 1997
Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri
Kuvio 1
Kuvio 2
Kuvio 3
Kuvio 4
Julkaistu 24.4.2014