9/98 Väliaikaisen pesänhoitajan selvitys

1 Yleistä

Konkurssisäännön 50 b §:n mukaan väliaikaisen pesänhoitajan on laadittava konkurssivelallisesta ja tämän konkurssia edeltäneestä toiminnasta kirjallinen selvitys. Selvityksestä tulee ilmetä sellaiset velallisen toiminnan olennaisimmat piirteet sekä merkityksellisimmät tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa konkurssimenettelyn jatkumiseen ja velallisen toiminnan asianmukaisuuden arviointiin.

Selvityksen tarkoitus on palvella syyttäjää rikos- ja liiketoimintakieltoasioissa sekä velkojien ja tarvittaessa konkurssiasiamiehen toimiston tiedonsaantia harkittaessa velallisen toiminnan ja tilien tarkastuksen tarvetta. Selvityksellä on tärkeä merkitys konkurssin jatkumisen kannalta konkurssivelkojien arvioidessa sitä, onko vähävaraisessa konkurssipesässä perusteita ottaa vastuu konkurssikustannuksista.

Selvityksen tulee sisältää ainakin:

• yhteisövelallisen omistus- ja konsernisuhteet,
• konkurssin pääasialliset syyt,
• arvio velallisen kirjanpidosta,
• havainnot mahdollisista välikäsistä,
• konkurssin jatkumiseen vaikuttavat tekijät,
• liiketoimintakieltoon määräämiseen vaikuttavat tekijät; sekä
• velallisen toimintaa koskevat tarkastukset ja niiden tarve.

Nämä joudutaan tyypillisesti selvittämään väliaikaisen pesänhoitajan arvion perusteella lyhyen ajan kuluessa, joten ne ovat luonteeltaan alustavia arvioita kyseisistä seikoista.

2 Selvityksen laatimisen ajankohta

Selvitys on laadittava väliaikaisen pesänhoidon aikana ja annettava tuomioistuimelle sen määräämänä ajankohtana. Vaikka selvityksen laatimiseen jää lyhyt aika, se on pyrittävä saamaan valmiiksi joitakin päiviä ennen velkojainkuulustelua. Jos selvitystä ei ole mahdollista laatia sanotussa ajassa, väliaikaisen pesänhoitajan tulee pyytää, että velkojainkuulustelua lykättäisiin. Lykkäystä on perusteltua pyytää erityisesti silloin, jos konkurssi saattaa raueta varojen vähäisyyden vuoksi. Jos on ilmeistä, että konkurssi raukeaa, selvityksen tulisi sisältää mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus velallisen konkurssia edeltävästä toiminnasta. Väliaikaisen pesänhoitajan on selvityksessään kiinnitettävä erityistä huomiota seikkoihin, joiden johdosta velallisen menettely ennen konkurssia voisi olla saatettavissa rikosoikeudellisen tai liiketoimintakieltoa koskevan harkinnan alaiseksi.

Jos velallisen toimintaa ja tilejä koskeva erityistarkastus on ilmeisen tarpeellinen, vähävaraisen konkurssipesän väliaikaisen pesänhoitajan tulee olla yhteydessä suurimpiin velkojiin tai konkurssiasiamiehen toimistoon jo ennen selvityksen lopullista valmistumista.

Tuomioistuin ei voi määrätä konkurssin rauetessa tai peruuntuessa pesänhoitajan palkkiota ennen kuin väliaikaisen pesänhoitajan selvitys on annettu tuomioistuimelle.

Jos konkurssin alusta lukien on selvää, ettei konkurssi tule raukeamaan, voidaan selvitys tuomioistuimen luvalla antaa velkojainkuulustelun jälkeenkin. Selvityksen merkitys on myös erilainen, koska uskottu mies ja toimitsijamies edelleen jatkavat konkurssia edeltävien toimenpiteiden selvittämistä ja ovat velvolliset esittämään havaintonsa konkurssin myöhemmissä vaiheissa.

3 Selvityksen sisältö

3.1 Perustiedot

Selvityksessä tulee mainita ainakin seuraavat perustiedot konkurssivelallisesta ja konkurssimenettelystä:

• konkurssivelallisen nimi ja kotipaikka (yhteisöstä myös viimeaikaiset nimet ja kotipaikan muutokset)
• kaupparekisterinumero
• henkilö-, liike- tai yhteisötunnus
• konkurssituomioistuin
• konkurssin alkamispäivä
• takaisinsaannin määräpäivä
• velkojainkuulustelun päivä
• väliaikainen pesänhoitaja ja hänen yhteystietonsa

Velallisyhteisön vastuuhenkilöt, kuten hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja yhtiömiehet toimiaikoineen tulee selvittää vähintään konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän vuoden ajalta. Usein selvitys on tarpeen tehdä pitemmältäkin ajanjaksolta.

Myös yhtiömuotoisen velallisen omistajat tulee tarpeellisessa laajuudessa pyrkiä selvittämään. Jos velallinen kuuluu konserniin emo- tai tytäryhteisönä, tulee selvityksessä antaa kuvaus konsernisuhteista.

Pesänhoitajan tulee käytettävissä olevista rekistereistä tai muutoin pyrkiä selvittämään konkurssit, joissa velallisen vastuuhenkilöt ovat aiemmin olleet osallisina.

Selvitykseen tulee ottaa lyhyt kuvaus velallisen toimialasta, toiminnan pääpiirteistä, henkilöstöstä ja liikekumppaneista, sekä liiketoiminnan laajuudesta ja merkittävistä varallisuusaseman muutoksista.

3.2 Konkurssin pääasialliset syyt

Konkurssiin johtaneita syitä tulee selvittää yrityksen asiakirjojen avulla, velallisen vastuu- ja avainhenkilöitä sekä tilintarkastajaa kuulemalla.

Asiasta on syytä esittää sekä velallisen käsitys että pesänhoitajan lyhyt arvio.

3.3 Velallisen kirjanpito

Selvityksessä on ilmoitettava todetut kirjanpidossa olevat merkittävät puutteet ja laiminlyönnit.

Selvitettäviä asioita ovat ainakin:

• onko kirjanpitoaineisto tallessa ja sen sijainti
• kuka kirjanpidon on hoitanut
• mihin ajankohtaan saakka se on laadittu
• onko tilinpäätös viimeksi päättyneeltä tilikaudelta laadittu
• onko tilintarkastus tehty ja tarkastuksen suorittaja

Selvitykseen tulee sisältyä arvio siitä, miten velallinen on hoitanut kirjanpitonsa. Pesänhoitajan on aina lausuttava siitä, ovatko kirjanpidon mahdolliset puutteet tai virheet olleet sellaisia, että ne ovat olennaisesti vaikeuttaneet pesäluettelon laatimista. Jos kirjanpitoon merkitty omaisuus ei vastaa pesäluettelon varoja, on pesänhoitajan selitettävä, mistä erot johtuvat.

3.4 Havainnot mahdollisista välikäsistä

Selvityksessä tulee esittää havainnot seikoista, joiden perusteella on syytä olettaa, että todellista määräämisvaltaa velallisen toiminnassa on käyttänyt muu kuin muodollinen vastuuhenkilö.

Pesänhoitajan on tällöin esitettävä havaintonsa siitä, kuka on käyttänyt todellista määräysvaltaa velallisen toiminnassa.

3.5 Konkurssin raukeaminen tai jatkuminen

Väliaikaisen pesänhoitajan tulee antaa arvionsa siitä, riittävätkö pesässä olevat ja sinne myöhemmin kertyvät varat täysimittaiseen konkurssimenettelyyn. Arvioinnissa on otettava huomioon annetut pantit, saatavien epäkuranttius ja tiedossa olevat todennäköiset kuittaukset sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Lisäksi on esitettävä tiedot mahdollisista vahingonkorvaus- ja velkomisperusteista, joilla pesän varoja voidaan lisätä. Tärkeätä on, että selvitykseen merkitään käytettävissä olevat tiedot mahdollisista takaisinsaantiperusteista.

Tarvittaessa pesänhoitajan on neuvoteltava merkittävimpien velkojien kanssa konkurssikulujen vastattavaksi ottamisesta. Se, keiden velkojien kanssa asiasta on neuvoteltu, samoin kuin se, jos joku tai jotkut velkojat ovat kuluvastuuseen lupautuneet, on muistiossa mainittava.

3.6 Liiketoimintakielto

Selvitykseen on merkittävä havainnot sellaisista seikoista, joilla voi olla merkitystä liiketoimintakiellon määräämisen kannalta. Liiketoimintakiellon edellytykset on määritelty liiketoimintakiellosta annetun lain (liiketoimintakieltolaki) 3 §:ssä.

Tarkasteltavaksi tulevia seikkoja ovat liiketoimintaan liittyvien lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnit ja mahdollinen liiketoimintaan liittyvä rikollinen menettely. Pesänhoitajan on arvioitava velallisen toimintaa kokonaisuutena. Havaintoja tukevalle näytölle ei voi selvityksessä asettaa tiukkoja vaatimuksia.

3.6.1. Lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnit

Pesänhoitajan tulee selvittää erityisesti sellaisten velvollisuuksien laiminlyönnit, jotka liittyvät kirjanpitoon, verovelvollisuuteen tai työnantaja-asemaan. Kirjanpidosta tehtäviä havaintoja on käsitelty edellä kohdassa 3.3.

Liiketoimintakieltolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan liiketoimintakieltoon voidaan määrätä sellainen henkilö, joka liiketoiminnassa on olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvoitteitaan. Liiketoimintakieltolain saman pykälän 3 momentin mukaan sen 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua laiminlyöntiä on aina pidettävä olennaisena, jos liiketoimintakiellon piiriin kuuluva henkilö on laiminlyönyt kirjanpitovelvollisuuden niin, ettei kirjanpitovelvollisen taloudellista tulosta ja asemaa tai kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kannalta olennaisia liiketapahtumia kyetä selvittämään ilman kohtuutonta vaivaa.

Laiminlyönneistä tehtävät havainnot on selostettava, vaikka laiminlyöntien ei voidakaan olettaa johtavan rangaistuksen tuomitsemiseen.

3.6.2. Liiketoimintaan liittyvä rikollinen menettely

Selvitykseen on merkittävä ne tosiasiahavainnot ja niistä mahdollisesti tehdyt johtopäätökset, jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa, onko velallinen syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Esiin tuotavia rikoksia ovat tyypillisesti kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, verorikokset, avustuspetokset ja petokset.

3.7. Tarkastukset ja niiden tarve

Pesänhoitajan on selvityksessään mainittava tiedossaan olevista velallista koskevista tarkastuskertomuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi suoritettujen verotarkastusten yhteydessä tehdyt kertomukset. Myös velallisen tai rahoittajan teettämät yritystutkimukset tai tilintarkastajien kirjalliset huomautukset on mainittava.

Pesänhoitajan on selvityksessään esitettävä perusteltu käsityksensä siitä, onko tarvetta erityistarkastusten suorittamiseen konkurssin johdosta.

Kun konkurssi jatkuu, pesänhoitajan tulee esittää havaintonsa myös velkojainkokoukselle, joka päättää erityistarkastuksen teettämisestä konkurssipesän varoilla.

Jos konkurssi tulee ilmeisesti raukeamaan varojen vähäisyyden vuoksi, väliaikainen pesänhoitaja voi pyytää, että konkurssiasiamiehen toimisto teettää erityistarkastuksen valtion varoilla. Ehdotus erityistarkastuksen suorittamisesta tulisi tällöin tehdä konkurssiasiamiehen toimistolle ennen velkojainkuulustelua, jotta velallisen kirjanpitomateriaali voidaan ottaa konkurssiasiamiehen toimiston haltuun suoraan pesänhoitajalta. Seikoista, joiden johdosta tarkastus pesänhoitajan käsityksen mukaan on tarpeellinen, on erikseen vielä mainittava väliaikaisen pesänhoitajan selvityksessä.

4. Selvityksen antaminen

Selvitys, joka annetaan tuomioistuimelle, on lähetettävä samalla syyttäjälle ja konkurssiasiamiehen toimistolle. Pyynnöstä selvitys tulee toimittaa myös esitutkintaviranomaiselle ja velkojalle. Tarvittaessa väliaikaisen pesänhoitajan tulee antaa selventävää tietoa puhelimitse.

Neuvottelukunta suosittelee, että selvitys lähetetään aina suurimmille velkojille ja velalliselle. Selvitykseen tulee tehdä merkintä siitä keille se on lähetetty.

5. Myöhemmin ilmi tulleet seikat

Jos konkurssin jatkuessa myöhemmin tulee ilmi seikkoja, joilla voi olla merkitystä liiketoimintakieltoon määräämisen kannalta, on uskotun miehen tai toimitsijamiehen ilmoitettava ne viipymättä syyttäjälle ja konkurssiasiamiehen toimistolle.

Tutkintapyyntöjen tekeminen liittyy pesänhoitajan asemaan erityisesti velallisen rikoksissa, joissa konkurssihallinto käyttää asianomistajan puhevaltaa ja kirjanpitorikoksissa, jotka konkurssitilanteessa vaikeuttavat pesän selvitystä ja saattavat aiheuttaa velkojille vahinkoa.

6. Yhteenveto

Väliaikainen pesänhoitaja voi laatia selvitykseen yhteenvedon, joka sisältää johtopäätökset tärkeimmistä havainnoista ja mahdolliset ehdotukset jatkotoimenpiteistä.

7. Päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä 6. päivänä huhtikuuta 1998

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri