6/2004 KONKURSSIVALVONTA JA JAKOLUETTELO (Sisältöä muutettu 11.12.2012, muutokset lihavoitu)
LIITTEET
1 Konkurssivalvontaa koskeva kuulutus
2 Virallisen lehden kuulutus
3 Selvitys velkojan tai velallisen oikeudesta riitauttaa
saatava sekä selvitys velkojan oikeudesta lausuman
antamiseen
4 Konkurssimenettelyn määräajat –kaavio
1
YLEISTÄ
Konkurssilain (120/2004, KonkL) 12 lukuun sisältyvät säännökset konkurssisaatavista, valvonnasta ja saatavien selvittämisestä. Lain 13 luvussa ovat säännökset jakoluetteloehdotuksesta ja jakoluettelon vahvistamisesta. Niissä konkursseissa, joissa on muista EU:n jäsenvaltioista olevia velkojia, on lisäksi noudatettava Neuvoston asetusta (EY) maksukyvyttömyysmenettelyistä (N:o 1346/2000, jäljempänä MKA), jossa on pakottavia säännöksiä.
Konkurssilain lähtökohta on, että saadakseen suorituksen saatavalleen konkurssiin luovutetuista varoista, velkojan on kirjallisesti valvottava saatavansa konkurssissa pesänhoitajalle toimitettavalla valvontakirjelmällä.
Pesänhoitaja määrää valvontapäivän, jollei pesäluettelon valmistuttua ole tehty hakemusta konkurssin raukeamiseksi. Pesänhoitajan on ilmoitettava valvontapäivä viivytyksettä tuomioistuimelle ja huolehdittava valvontapäivän kuuluttamisesta.
Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken. Ehdotus toimitetaan velkojille ja velalliselle, joilla on pesänhoitajan ohella mahdollisuus riitauttaa jakoluetteloehdotukseen merkittyjä saatavia. Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja edistää mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemista sovinnollisesti.
Asianosaisten kuulemisen jälkeen pesänhoitaja laatii pesänhoitajan jakoluettelon, johon hän on tehnyt riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Pesänhoitajan jakoluettelon vahvistaa konkurssituomioistuin, joka ratkaisee myös valvontoja koskevat riitautukset.
2
TOIMENPITEET KONKURSSIVALVONNASSA
2.1
Valvontapäivän määrääminen
Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu valvontapäivän määrääminen pesä-luettelon ja velallisselvityksen valmistumisen jälkeen. Valvontapäivä on määrättävä ilman aiheetonta viivytystä, jollei konkurssia esitetä raukeavaksi.
KonkL 12 luvun 5.1 §:n mukaan valvontapäivä on aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun pesänhoitaja on määrännyt valvontapäivän.
Joissain poikkeuksellisissa tilanteissa voi olla mahdollista, että ratkaisu raukeamisesityksen tekemisen ja valvontapäivän määräämisen välillä ei ole vaikeuksitta tehtävissä. Tällöin pesänhoitaja voi siirtää ratkaisun tekemistä perustellusta painavasta syystä. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun
- konkurssivelallisen kirjanpidon loppuunsaattaminen tai hallinnon ja tilien erityistarkastus on kesken;
- tuomioistuimessa on vireillä yrityksen saneerauksesta annetun lain (YrSanL, 47/1993) 66.2 §:n mukainen hakemus;
- kun pesässä ei ole riittävästi varoja menettelyn jatkumiseen, mutta perustellun arvion mukaan varoja tulee mitä ilmeisimmin kuitenkin kertymään tai
- velkoja on ottanut kuluvastuun tietyn kanteen ajamisesta.
Mikäli pesänhoitaja päätyy siirtämään menettelyn jatkosta tehtävää ratkaisua, hänen on viivytyksestä ilmoitettava siitä suurimmille velkojille, velalliselle, konkurssituomioistuimelle sekä Konkurssiasiamiehen toimistolle. Samalla on ilmoitettava syy päätöksen siirtämiseen sekä arvioitu ajankohta päätöksen tekemiselle. Viivytyksen jatkumisesta tulee tehdä uusi ilmoitus vähintään puolivuosittain. Pesänhoitajan tulee aina varmistua, että ratkaisun tekemisen lykkäämisestä ei aiheudu velkojille suoranaista vahinkoa esimerkiksi saatavien vanhentumisen johdosta tai muusta syystä.
2.2
Valvontapäivästä ilmoittaminen
Pesänhoitaja laatii konkurssivalvonnasta kuulutuksen. KonkL 22 luvun 3.2 §:n mukaan pesänhoitajan on lähetettävä konkurssivalvontaa koskevasta kuulutuksesta kopio tai kuulutusta vastaavat tiedot velalliselle ja tiedossaan oleville velkojille sekä konkurssituomioistuimelle. Kuulutus julkaistaan myös Virallisessa lehdessä. Kuulutuksen sisällöstä säädetään oikeusministeriön asetuksessa konkurssiasioista (502/2004). Asetuksen 3 §:n mukaan kuulutuksesta tulee käydä ilmi:
1. tuomioistuin ja asianumero;
2. velallisen nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä velallisen henkilö- taikka yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunnus;
3. velallisen aikaisempi nimi ja kotipaikka, jos nimi tai kotipaikka on muuttunut kahden konkurssin alkamista edeltäneen vuoden aikana;
4. valvontapäivä;
5. jakoluetteloehdotuksen määräpäivä;
6. valvontakirjelmät vastaanottavan pesänhoitajan nimi ja yhteystiedot.
Lisäksi kuulutuksesta tulee käydä ilmi myös, että:
7. velkojan on jako-osuutta saadakseen valvottava konkurssisaatavansa toimittamalla valvontakirjelmä pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä;
8. valvontapäivän jälkeen velkoja voi ilmoittaa saatavansa vain jälkivalvontana, josta peritään maksu niin kuin KonkL 12 luvun 16 §:ssä säädetään;
9. saatavien riitauttamisen määräpäivä on yksi kuukausi jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä.
Jos velallisen osalta on ollut vireillä yrityssaneerausmenettely ja konkurssi alkaa ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun menettely on ilman saneerausohjelman vahvistamista lakannut, kuulutuksessa on mainittava saneerausmenettelyn alkamispäivä ja lakkaamispäivä.
Kun kyseessä on KonkL 23 luvun 1 §:n mukainen laaja konkurssipesä, neuvottelukunta suosittaa, että tästä nimenomaisesti mainitaan kuulutuksen em. kohdassa 5.
Julkisselvityksessä olevien konkurssipesien osalta kuulutuksessa tulee ilmoittaa myös päivämäärä, jolloin julkisselvitys on alkanut.
Neuvottelukunta suosittaa, että kaikille KonkL 3 luvun 2 §:n mukaisille tahoille ilmoitetaan konkurssivalvonnasta samalla kuulutuksella. Pesänhoitajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontapäivä tuomioistuimelle, jonka tehtävänä on välittää valvontailmoitus kuulutusrekisteriin (www.kuulutusrekisteri.oikeus.fi). Pesänhoitajan on huolehdittava myös valvontapäivää koskevan kuulutuksen julkaisemisesta Virallisessa lehdessä.
On suositeltavaa, että pesänhoitaja käyttää Virallisen lehden internetsivuilla (www.virallinenlehti.fi) olevaa sähköistä palvelua toimittaessaan kuulutuksen lehteen.
Valvontapäivää koskevan kuulutuksen voi toimittaa Viralliseen lehteen myös sähköpostin liitteenä (word tai rtf-muoto) osoitteella [email protected].
Konkurssivalvonnasta ilmoittamisen yhteydessä on suositeltavaa muistuttaa, että valvontakirjelmän toimittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Lisäksi velkojaa voidaan pyytää ilmoittamaan valvontakirjelmässään pankkitili, jolle mahdollinen jako-osuus voidaan myöhemmin suorittaa.
Neuvottelukunta suosittaa, että konkurssivalvontaa koskevan tiedon yhteydessä ilmoitetaan, että velkojille, joiden saatava on alle 3 000 euroa, kutsu velkojainkokoukseen tai pyyntö kannan ilmoittamiseen toimitetaan vain, jos velkoja etukäteen ilmoittaa pesänhoitajalle osallistuvansa päätöksentekoon. Velkojat voivat tehdä tällaisen ilmoituksen esimerkiksi valvontakirjelmässään. Pienvelkojien kutsumatta jättäminen koskee kuitenkin vain valvontapäivän jälkeen pidettäviä velkojainkokouksia ja muuta päätöksentekomenettelyä.
Velkojille toimitettavasta konkurssivalvontaa koskevasta kuulutuksesta on suosituksen liitteenä malli, johon voidaan tehdä tarpeelliset täydennykset esimerkiksi pankkitilin ilmoittamisesta, valvontakirjelmän lähettäjän vastuusta ja pienvelkojien kutsumisesta (liite 1). Lisäksi liitteenä on malli Virallisessa lehdessä julkaistavasta kuulutuksesta (liite 2).
2.3
Ulkomaiset velkojat
Kun konkurssi on alkanut Suomessa, pesänhoitajan on MKA:n mukaan viipymättä toimitettava tästä ilmoitus niille tunnetuille velkojille, joilla on asuinpaikka tai kotipaikka taikka sääntömääräinen kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoituksen sisällöstä säädetään MKA:ssa, jonka 40 artiklan 2 kohdassa luetellaan velkojille ilmoitettavat tiedot. Ilmoitusasiakirjan "Kehotus saatavan ilmoittamiseen. Noudatettavat määräajat." otsikko on asetuksen mukaan pakottava, minkä vuoksi sitä tulee käyttää ilmoituksessa velkojille. Tanskan osalta MKA:n noudattaminen ei ole pakottavaa.
Edellä sanottua ilmoitusta toimitettaessa ei ole
vielä tietoa saatavien valvontapäivästä. Tämän vuoksi ilmoituksessa voidaan määräajan osalta kertoa, että jos konkurssissa toimitetaan saatavien valvonta, siitä ilmoitetaan erikseen. Muut tiedot saatavien ilmoitusmenettelystä (määräaikojen laiminlyönnistä johtuvat seuraamukset, valvonnan vastaanottaja ja muut vaatimukset) voidaan tehdä jo ensimmäisessä ilmoituksessa. Neuvottelukunta suosittaa, että MKA:n tullessa sovellettavaksi velkojille tehtäviin ilmoituksiin käytetään aina komission laatimaa lomaketta, joka on saatavissa internetistä komission sivuilta (linkki alempana).
On mahdollista, että toinen jäsenvaltio on tehnyt virka-apupyynnön Suomen vastaavalle viranomaiselle julkisoikeudellisen saatavansa perimiseksi Suomessa. Tällöin Suomen viranomainen perii toisen valtion saatavaa kuten omaansa. Velkojana pysyy kuitenkin virka-apupyynnön tehnyt toinen jäsenvaltio. Tällaisia saatavia voivat olla mm. verot ja tullimaksut. Konkurssivalvontaa koskeva ilmoitus tulee näissäkin tilanteissa tehdä virka-apua pyytäneelle toiselle jäsenvaltiolle MKA:n mukaisesti.
Velkojalla, jolla on asuin- tai kotipaikka taikka sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, on oikeus ilmoittaa vaatimuksensa kirjallisesti maksukyvyttömyys-menettelyssä. Velkoja voi ilmoittaa saatavansa tämän muun valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Tällöin saatavaa koskevan ilmoituksen otsikkona on kuitenkin oltava "Saatavaa koskeva ilmoitus" menettelyn aloittamisvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Komissio on laatinut lomakkeen, jolla velkojan tulee tehdä ilmoitus saatavastaan. Neuvottelukunta suosittaa, että lomaketta käytetään saatavan ilmoittamiseen.
Komission laatimat lomakkeet pesänhoitajalle ja velkojalle samoin kuin MKA löytyvät eri kielillä internetistä osoitteesta:
http://ec.europa.eu/civiljustice/bankruptcy/bankruptcy_ec_fi.htm
Muille kuin MKA:n soveltamispiiriin kuuluville ulkomaalaisille velkojille ilmoituksen konkurssivalvonnasta voi tehdä parhaiten sopivalla tavalla, esimerkiksi käyttämällä asetuksen mukaista lomaketta.
2.4
Valvontakirjelmän sisältö, valvontojen kirjaus ja säilyttäminen
Valvontakirjelmästä tulee ilmetä KonkL:n 12 luvun 7 §:ssä säädetyt seikat.
Neuvottelukunta suosittaa, että valvonnat käsitellään seuraavasti:
1 Heti valvontakirjelmän saavuttua siihen merkitään saapumispäivä ja valvontakirjelmä numeroidaan saapumisjärjestyksen mukaisella juoksevalla numerolla, jotta kaikkien valvontojen sisältyminen jakoluettelo-ehdotukseen voidaan varmistaa.
2 Sähköisesti toimitettu konkurssivalvonta tulostetaan ilman aiheetonta viivytystä.
Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä toimitetun viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle määräajassa, jos se on saapunut niin kuin sähköisestä asioinnista viranomais-toiminnassa annetun lain (13/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään.
3 Jakoluetteloehdotuksen laatiminen pyritään aloittamaan ensimmäisen valvonnan saavuttua ja sitä täydennetään aina uudella valvonnalla.
4 Valvonnat liitteineen säilytetään yhtenä kokonaisuutena.
Neuvottelukunta suosittaa, että valvontakirjelmät säilytetään vähintään siihen saakka, kunnes lopputilitys on lainvoimaisesti hyväksytty.
Neuvottelukunta suosittaa, että myös ennen konkurssivalvonnan määräämistä tehdyt konkurssivalvonnat otetaan huomioon konkurssivalvontoina.
2.5
Valvontojen tarkastaminen ja täydentäminen
Pesänhoitajan on tarkastettava valvontojen sisältö, valvottujen saatavien aiheellisuus sekä saatavien mahdollinen etuoikeus. Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja käy huolellisesti läpi valvontakirjelmät sekä mahdolliset liitteet tarpeellisessa laajuudessa. Tarkastuksen laajuuteen ja yksityiskohtaisuuteen käytetyn työmäärän tulee olla järkevässä suhteessa velkojille tulevaan hyötyyn. Tähän nähden on huomioitava esimerkiksi valvotun saatavan suuruus ja laatu sekä odotettavissa oleva jako-osuus.
Pesänhoitajan havaitessa valvonnassa lasku- tai kirjoitusvirheen taikka muun vastaavan selvän virheen, pesänhoitaja voi oikaista valvonnan omasta aloitteestaan.
Pesänhoitajan on ilmoitettava velkojalle tekemästään oikaisusta, jollei se ole selvästi tarpeetonta.
Jos pesänhoitaja havaitsee valvonnassa sellaisen puutteen tai virheen, jolla on merkitystä saatavan selvittämisen kannalta, eikä kyse ole selvästä virheestä, pesänhoitajan on pyydettävä velkojaa täydentämään tai oikaisemaan valvontaansa. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi, jos valvontakirjelmässä on sisäinen ristiriita rahamäärän suuruudessa. Samankaltainen ristiriita voi olla myös valvontakirjelmän ja sen liitteiden välillä. Täydennystä tai oikaisua ei ole tarpeen pyytää, jos pesänhoitaja voi itsekin korjata valvonnan tai jos valvonnan epätäydellisyys ei ole saatavan selvittämisen kannalta merkityksellinen.
Velkojan on toimitettava pesänhoitajalle tämän pyynnöstä myös ne asiakirjat, jotka ovat tarpeen velkojan saatavan selvittämiseksi.
Jos velkoja havaitsee omassa valvontakirjelmässään puutteen tai virheen, hän voi vielä valvontapäivän jälkeenkin täydentää tai oikaista valvontaansa. Uuden saatavan tai lisävaatimuksen voi valvontapäivän jälkeen esittää kuitenkin vain maksullisena jälkivalvontana.
Pesänhoitaja voi ilmoittaa puutteesta ja korjausmahdollisuudesta velkojalle vapaamuotoisesti. Hänen tulee täydennyspyynnön yhteydessä ilmoittaa velkojalle, että valvonta voidaan riitauttaa tai että se mahdollisesti voidaan jättää huomiotta, jollei valvontaa täydennetä.
Velkoja voi valvoa saatavansa myös tallentamalla valvontakirjelmän Kosti-järjestelmään. Pesänhoitajan tulee tämän vuoksi viimeistään valvontapäivän jälkeen tarkistaa, onko Kostiin tallennettu valvontakirjelmiä.
2.6
Kääntäminen
Pesänhoitajan on tarpeellisessa laajuudessa huolehdittava vieraskielisen valvontakirjelmän kääntämisestä suomeksi tai ruotsiksi. Valvonnan vieraskielisyys ei ole peruste sen huomiotta jättämiselle.
Valvontakirjelmää ei tarvitse kääntää enemmälti kuin sen sisällön selostamiseksi jakoluetteloehdotuksessa on tarpeen.
Käännöskustannukset voidaan vähentää velkojalle tulevasta jako-osuudesta, jos valvontakirjelmä on toimitettu muulla kuin jollakin jäsenvaltion virallisella kielellä eikä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia voida pitää vähäisinä.
2.7
Vieraassa valuutassa oleva saatava
Velkoja voi konkurssissa valvoa vieraan valuutan määräisen saatavansa kyseisessä valuutassa.
Pesänhoitajan tehtävänä on muuntaa vieraassa valuutassa valvottu saatava euroiksi. Saatavan arvo määräytyy konkurssin alkamispäivän kurssin mukaan. Muuntokurssina voidaan käyttää Euroopan Keskuspankin määrittämää valuuttakurssia (yhden euron kurssi) konkurssin alkamispäivänä.
2.8
Saatavan tai etuoikeuden huomioon ottaminen ilman valvontaa
Pesänhoitaja voi ottaa konkurssisaatavan jakoluetteloehdotukseen ilman valvontaa, jos saatavan perusteesta tai määrästä ei ole epäselvyyttä. Saatavan huomioon ottaminen on pesänhoitajan harkinnassa.
Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja pyrkii ilman valvontaa ottamaan huomioon perusteeltaan ja määrältään selvät saatavat, jos se on konkurssihallinnon tai velkojan työmäärän tai muun syyn vuoksi tarkoituksenmukaista. Valvonnasta vapauttaminen on mahdollista konkurssisaatavan laadusta riippumatta. Useimmiten ilman valvontaa huomioon otettavina tulevat kysymykseen esimerkiksi selvät laskusaatavat tai yhtenäinen joukko kuluttajasaatavia. Saatava voi osoittautua selväksi esimerkiksi luotettavaksi arvioidun kirjanpidon tai ostoreskontran tietojen perusteella.
Pesänhoitajan on toimitettava velkojalle hyvissä ajoin ennen valvontapäivää ilmoitus siitä, minkä suuruisena ja millä etuoikeudella saatava otetaan jakoluetteloehdotuksessa huomioon. Ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi pyydettäessä tietoja pesäluetteloa varten tai konkurssivalvonnasta ilmoittamisen yhteydessä.
Valvontapäivän jälkeen valvonnasta vapauttaminen ei ole enää mahdollista (KonkL 12:8.1), vaan valvomatta jätetty saatava voidaan ottaa jakoluetteloon vain jälkivalvontana.
Pesänhoitajan on ilman velkojan vaatimustakin otettava huomioon saatavan etuoikeus, jonka peruste on muutoin pesänhoitajan tiedossa tai jonka peruste sinänsä ilmenee valvontakirjelmästä. Tällaisia etuoikeutettuja saatavia voivat olla mm. yrityssaneerausmenettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneet saatavat, tietyt elatusapusaatavat sekä yrityskiinnitykseen perustuvat saatavat. Etuoikeus tulee ottaa huomioon silloin, kun etuoikeuden olemassaolosta ei pesänhoitajan mielestä vallitse epäselvyyttä. Pesänhoitajalla voi olla esimerkiksi käytössään asiakirja, josta velallisen omaisuuteen vahvistetut yrityskiinnitykset ilmenevät.
Liikkeeseenlaskijan konkurssissa ilman valvontaa otettavista saatavista säädetään KonkL 12 luvun 17 §:ssä.
2.9
Työsuhteesta johtuvien saatavien
ilmoittaminen jakoluetteloehdotuksessa
Pesänhoitajan on otettava palkkaturvalain (866/1998) 13 §:ssä ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 11 §:ssä tarkoitettuun luetteloon merkityt saatavat huomioon ilman valvontaa. Konkurssipesän laatima palkkaturvahakemus voi toimia mainittuna luettelona.
Jakoluetteloehdotus on syytä kuitenkin laatia palkkaturvapäätöksen perusteella, josta päätöksestä ilmenee, miltä osin ja milloin työntekijöiden saatavat ovat siirtyneet valtiolle. Jos palkkaturvaviranomainen valvoo mainittuja saatavia, pesänhoitajan tulee varmistua siitä, että saatavat otetaan huomioon vain kerran.
Pesänhoitajan on otettava jakoluetteloehdotuksessa ilman valvontaa huomioon myös sellaiset selvät ja riidattomat työntekijöiden saamiset, joita ei ole maksettu palkkaturvana.
Työntekijän on sen sijaan itse valvottava saamisensa, joita pesänhoitaja ei ole katsonut selviksi ja riidattomiksi ja siten hyväksynyt niitä. Pesänhoitajan tulee ohjata työntekijä valvomaan sellainen saatava, jota pesänhoitaja ei ole hyväksynyt laatimaansa luetteloon.
2.10
Jälkivalvonta
Jälkivalvontaan liittyvät säännökset ovat KonkL:n 12 luvun 16 §:ssä sekä 13 luvun 7, 13 ja 16 §:issä.
Velkoja voi valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksensa vielä valvontapäivän jälkeenkin jälkivalvontana. Hänen tulee kuitenkin suorittaa konkurssipesälle maksu, jonka suuruus on yksi prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä, kuitenkin vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa.
Maksua ei peritä, jos
1 velkojalle ei ole ilmoitettu valvonnasta;
2 velkojalla on ollut laillinen este valvoa saatavansa valvontapäivänä;
3 velkoja on yksityishenkilö ja maksun periminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta;
4 vastaajalle on annettu takaisinsaantiasian tuomiossa osoitus valvoa hänelle syntyvä saatava velalliselta tai takaisinsaantisopimuksen taikka riita-asian oikeuden-käynnin seurauksena on syntynyt oikeus jälkivalvontaan tai
5 saatava ei muun syyn vuoksi ollut eikä pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen valvontapäivää.
Pesänhoitajan on otettava jälkivalvonta jakoluetteloehdotuksessa ja jakoluettelossa huomioon, vaikka velkoja ei ole suorittanutkaan vaadittavaa maksua pesälle. Velkojalla ei ole kuitenkaan oikeutta osallistua päätöksentekoon ennen kuin maksu on suoritettu pesälle. Pesänhoitajan on ensisijaisesti pyrittävä perimään maksamatta oleva saatava velkojalta konkurssipesään. Maksu voidaan viime kädessä periä myös velkojalle tulevasta jako-osuudesta.
Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja ilmoittaa velkojalle siitä, että valvonta on saapunut myöhässä, ja, että se on sen takia hylättävä, ellei velkoja nimenomaisesti ilmoita haluavansa, että sitä käsitellään jälkivalvontana, josta peritään jälkivalvontamaksu.
Pesänhoitajan on jälkivalvonnan vuoksi oikaistava jakoluetteloehdotus. Ennen oikaisemista pesänhoitajan on varattava velkojille ja velalliselle tilaisuus riitauttaa saatava, jollei tätä ole pidettävä saatavan vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ilmeisen tarpeettomana. Myös pesänhoitaja voi riitauttaa saatavan.
Jos velkoja ilmoittaa saatavansa vasta sen jälkeen, kun pesänhoitaja on toimittanut laatimansa jakoluettelon tuomioistuimelle, pesänhoitajan on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle ja toimitettava sille oikaistu jakoluettelo.
Jälkivalvonta voidaan suorittaa aina siihen saakka, kunnes tuomioistuin on vahvistanut jakoluettelon. Tämän ajankohdan jälkeen tuomioistuimen vahvistamaa jakoluetteloa voidaan kuitenkin vielä pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta oikaista ja muuttaa (KonkL 13:16). Kysymyksessä voi olla esimerkiksi velkojalle takaisinsaannin perusteella syntyneestä tarpeesta valvoa saatavansa.
Jos takaisinsaannin kautta joku on palautunut konkurssivelallisen velkojaksi, Konkurssiasiain neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja ottaa tällaisen saatavan huomioon ilman valvontaa ja samalla ilmoittaa velkojalle menettelystään.
2.11
Riitauttaminen
Pesänhoitajan tulisi mahdollisuuksien mukaan ratkaista saatavaa koskeva epäselvyys valvoneen velkojan kanssa sovinnollisesti ennen varsinaisen riitautuksen tekemistä. Pesänhoitaja ja velkoja voivat esimerkiksi sopia, että jos asian ratkaiseminen ei ole mahdollista vielä, valvonta voidaan muuttaa ehdolliseksi tai enimmäismääräiseksi. Saatavan lopullinen määrä tai perusteen olemassaolo ratkeavat tällöin myöhemmässä vaiheessa.
Jos pesänhoitaja ei hyväksy velkojan ilmoittamaa saatavaa tai sille vaadittua etuoikeutta, valvonta on riitautettava sen perusteettomilta osilta, esimerkiksi jos enimmäismääräinen saatava on valvottu kiinteämääräisenä.
Myös panttisaatava ja kuittausoikeuttaan käyttävän velkojan saatava voidaan riitauttaa. Saatavan valvominen ehdollisena tai enimmäismääräisenä ei sinänsä ole riitautusperuste. Tällaisia valvontoja ei yleensä ole tarpeen riitauttaa, sillä näiden osalta lopullinen määrä ratkaistaan viime kädessä vahvistuskanteella tai lopputilityksen moitteena.
Riitautusoikeus on myös velallisella ja velkojalla.
Velkojan tai velallisen tekemä riitautus, johon pesänhoitaja ei yhdy, kirjataan jo jakoluetteloehdotukseen, jos riitautus on saapunut pesänhoitajalle ennen jakoluetteloehdotuksen laatimista.
Osittain riitautettu valvonta tulisi kirjoittaa kokonaisuudessaan auki riitautuksia käsittelevään kohtaan ja vain hyväksytyiltä osin lisäksi ehdotuksen alkuun, jossa luetellaan kyseisellä etuoikeudella jako-osuuteen oikeuttavat saatavat.
Pesänhoitajan on merkittävä valvottu saatava jakoluetteloehdotukseen siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi valvotun saatavan kokonaismäärä eli mitä on valvottu, minkä suuruisena ja millä perusteella ja ne seikat, joiden perusteella saatavilla ei ole oikeutta jako-osuuteen.
Riitautuksessa on yksilöitävä saatavansa valvonut velkoja, valvotun saatavan määrä ja peruste, miltä osin (peruste ja/tai määrä, etuoikeus) valvonta riitautetaan ja riitautuksen pääasialliset perusteet.
Konkurssissa valvotun saatavan aineellisen oikeellisuuden tutkiminen tapahtuu esimerkiksi vertaamalla valvontaa pesäluetteloon ja yhtiön kirjanpitoon tai ottamalla yhteyttä velallisen edustajaan taikka toimittamalla jakoluetteloehdotus kyseistä asiaa tunteville velkojille kommenttipyynnöin.
Saatavan aineellisen oikeellisuuden selvittämisessä pesänhoitajan on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuus- ja kustannus-näkökohtiin. Selvittäminen on suhteutettava saatavan määrään ja siihen, mikä merkitys saatavalla voidaan olettaa olevan muiden velkojien jako-osuuksiin. Työsuhdesaatavat on kuitenkin aina selvitettävä niiden todelliseen määrään.
Pesänhoitajan on aina pyrittävä merkitsemään valvottuja saatavia vastaan aiheelliseksi katsomansa riitautukset jo jakoluettelo-ehdotukseen. Pesänhoitaja voi kuitenkin riitauttaa jakoluettelo-ehdotukseen hyväksytyksi merkitsemiään saatavia siihen saakka, kunnes hän toimittaa laatimansa jakoluettelon tuomioistuimelle.
Jos riitautettavia saatavia ei ole, tästä on mainittava jakoluetteloehdotuksessa.
Verosaatavat ja muut julkisoikeudelliset saatavat sekä välimiesmenettelyssä ratkaistavat asiat eivät kuulu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan eikä niiden aineellista oikeutta voida tutkia riitautuksena. Pesänhoitajan on kuitenkin selvitettävä, onko tarvetta esimerkiksi verosaatavien osalta muutoksenhakumenettelyyn. Tällöin jako-osuus saatavalle vahvistetaan sen määrän perusteella, joka vahvistetaan erikseen muussa menettelyssä. Muussa menettelyssä annettavan ratkaisun tulee lisäksi olla täytäntöönpantavissa Suomessa.
Pesänhoitajan tulee kuitenkin vieraan valtion julkisten maksujen osalta huomioida, että KonkL 12 luvun 4.2 §:n mukaan vieraalle valtiolle maksettavaa veroa tai siihen rinnastettavaa toisessa valtiossa määrättyä julkista maksua ei voida ottaa konkurssissa huomioon, jos sellaista saatavaa ei voida pitää Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden mukaisena taikka jos Suomessa määrättyä veroa tai julkista maksua ei hyväksytä maksukyvyttömyysmenettelyssä vieraassa valtiossa. Pesänhoitajan on kirjattava tällainen valvottu saatava jakoluetteloehdotukseen, ja lisäksi on merkittävä, että mainitun lainkohdan perusteella sitä ei oteta konkurssissa huomioon.
2.12
Velkojan kuuleminen riitautuksesta
Pesänhoitajan tulee jakoluetteloehdotuksessa tai muutoin ilmoittaa velkojille ja velalliselle heidän oikeudestaan riitauttaa toisen velkojan saatava tai sen etuoikeus. Riitautus voi koskea myös pesänhoitajan jo riitauttamaa saatavaa.
Riitauttajalta saadut tiedot saattavat puolestaan antaa pesänhoitajalle aiheen riitauttaa kyseinen saatava tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Pesänhoitajan on joko jakoluetteloehdotuksessa tai muutoin ilmoitettava velkojalle, jonka saatava tai sen etuoikeus on riitautettu, sekä oikeudesta lausuman antamiseen riitautuksen johdosta että lausuman antamisen määräajasta. Velkojalla on oikeus esittää lisäselvitystä vaatimuksensa tueksi. Velkojalla on oikeus lausuman antamiseen siitä riippumatta, kuka on riitauttanut saatavan.
Lausuman pyytäminen ei ole tarpeen, jos riitautetun saatavan aineellista oikeutta ei voida tutkia konkurssimenettelyssä. Tällaisia saatavia ovat esimerkiksi verosaatavat. Pesänhoitajan on tällöin ilmoitettava syy siihen, miksi riitautusta ei voida tutkia.
Vaikka pesänhoitaja ilmoittaa, että aineellista oikeutta koskevaa riitautusta ei voida tutkia, riitautus tulee kirjata jakoluetteloehdotukseen ja pesänhoitajan jakoluetteloon. Pesänhoitajan tulee lisäksi esittää omana kantanaan, että riitautus tulisi jättää tutkimatta.
Pesänhoitajan on yleensä annettava riitauttajalle vielä tilaisuus antaa lausumansa valvonnan tehneen velkojan lausuman johdosta, jos tämä on tarpeen. Pesänhoitaja voi myös esittää oman käsityksensä ja tehdä sovintoesityksen. Pesänhoitajalla on muutoinkin velvollisuus edistää sovinnon syntymistä.
Konkurssilain mukaan riitautusta ei voida hyväksyä pelkästään sillä perusteella, että velkoja ei ole antanut lausumaa saatavaansa koskevan riitautuksen johdosta. Velkoja voi joko luopua valvonnasta tai peruuttaa valvontansa tai toisaalta myöntää oikeaksi saatavaansa koskevan riitautuksen. Koska nämä toimet vaikuttavat velkojalle maksettavan jako-osuuden määrään, valvonnasta luopumisen, valvonnan peruuttamisen tai riitautuksen myöntämisen on oltava riittävän selvä. Luopumisena tai myöntämisenä ei voida pitää pelkästään sitä, että valvonnan tehnyt ei ole reagoinut hänelle tiedoksi lähetetyn jakoluetteloehdotuksen johdosta.
Jos riitautuksen käsittely jatkuu riita-asiana oikeudessa, pesänhoitajan on toimittava velkojainkokouksessa päätettyjen valtuuksien mukaisesti. Jos velkojainkokous on oikeuttanut pesänhoitajan nostamaan ja ajamaan pesää koskevat oikeudenkäynnit harkintansa mukaisesti, pesänhoitaja voi päättää riitautusoikeudenkäynnin sovinnolla, jos sitä konkurssipesän kannalta voidaan pitää edullisimpana ratkaisuna.
On huomattava, että velallisen ja velkojan välillä ennen konkurssia tehty välityssopimus sitoo konkurssipesää, mutta ei ilman erillistä sopimusta saatavan riitauttanutta velkojaa.
3
JAKOLUETTELOEHDOTUKSEN LAATIMINEN
3.1
Jakoluetteloehdotuksen rakenne
3.1.1
Konkurssin perustiedot
Jakoluetteloehdotuksen alkuun merkitään konkurssituomioistuin ja asian diaarinumero.
Konkurssivelallinen ja konkurssiasian käsittelyvaiheet yksilöidään seuraavasti:
1. Konkurssivelallisen nimi (entiset nimet yhteisön osalta kahdelta viimeiseltä vuodelta ennen konkurssin alkua)
2. Kotipaikka, yhteisöstä myös kahdelta edelliseltä vuodelta
3. Henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus
4. Takaisinsaannin määräpäivä
5. Konkurssia edeltäneen mahdollisen saneerausmenettelyn alkamis- ja päättymispäivä
6. Konkurssin alkamispäivä
7. Mahdollisen julkisselvityksen alkamispäivä
8. Valvontapäivä
9. Jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivä
10. Jakoluetteloehdotuksen määräpäivä
11. Riitautusten määräpäivä
Riitautusten määräpäivä lasketaan jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä eikä ehdotuksen määräpäivästä. Jakoluetteloehdotus voi siis valmistua ennen sille asetettua määräpäivää.
12. Pesänhoitaja ja hänen yhteystietonsa
3.1.2
Jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ja niiden etuoikeus
Tähän kohtaan merkitään se saatavan määrä, jolle jako-osuus lasketaan.
Jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ilmoitetaan jakoluettelo-ehdotuksessa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (MJL, 1578/1992) mukaisessa etuoikeusjärjestyksessä. Etuoikeusperuste on merkittävä ehdotukseen. Esimerkiksi yrityskiinnityksiin perustuvan etuoikeuden osalta on merkittävä kunkin panttivelkakirjan numero, yrityskiinnityksen vahvistamispäivä sekä panttivelkakirjojen pääoma, korko ja perimiskulut.
Kussakin etuoikeusryhmässä valvonnat ilmoitetaan velkojittain aakkos- tai saapumisjärjestyksessä.
MJL:n 6 §:ssä tarkoitetut viimesijaiset saatavat voidaan jättää merkitsemättä jakoluetteloehdotukseen, jos niille ei kerry jako-osuutta.
Saatavien valvonnoista ilmoitetaan:
1 Valvonnan saapumisnumero
2 Velkoja
3 Saatavan peruste
4 Saatavan pääoma ja konkurssin alkamiseen kertynyt korko
- Valvonnan ehdollisuus ja/tai enimmäismääräisyys on nimenomaisesti mainittava. Valvonta on ehdollinen, kun valvotun saamisen syntymisen perusteena olevaa seikkaa ei ole valvontaan mennessä tapahtunut. Valvonta on enimmäismääräinen, kun saatavan peruste on syntynyt, mutta sen määrä ei ole valvontaan mennessä käynyt selväksi.
- Monia vaatimuskohtia sisältävästä valvonnasta jokainen saatava on eriteltävä perusteeltaan ja määrältään. Jos vaatimuskohtia on lukuisia, valvonta voidaan poikkeuksellisesti ottaa liitteeksi jakoluetteloehdotukseen ja erittelyn sijasta viitata kyseiseen liitteeseen.
5 Koron peruste
6 Koron alkamispäivä
7 Etuoikeus ja sen peruste
3.1.3
Valvotut tai pesänhoitajalle ilmoitetut panttisaatavat ja tiedot panttioikeudesta sekä
tiedot kuittaukseen käytettävistä saatavista
Velkojan, joka haluaa saada suorituksen saatavastaan pelkästään panttina olevasta velallisen omaisuudesta, on ilmoitettava pesän-hoitajalle valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot saatavastaan ja panttioikeudesta. Panttisaatavat selvitetään siis samalla tavoin kuin muutkin saatavat. Selvityksen esittämisvelvollisuus koskee kaikkia konkurssivelallisen velkojia, joilla on velallisen omaisuutta saatavansa vakuutena. Yrityskiinnitysvelkojan on kuitenkin valvottava saatavansa normaalisti.
Jos panttiesineen arvo ei kata koko panttisaatavan määrää ja velkoja haluaa saada suorituksen saatavalleen muistakin velallisen varoista kuin panttiomaisuudesta eikä saatavaa oteta huomioon ilman valvontaa, hänen on valvottava saatavansa. Kahta asiakirjaa ei ole tarpeen toimittaa vaan valvontakirjelmä korvaa tällöin erillisen selvityksen panttisaatavasta.
Jos konkurssivelallisen omaisuutta on muulla tavoin kuin yrityskiinnityksenä pantattuna kolmannen velan vakuudeksi, ei tällaista päävelkaa tai separatistin hallussaan pitämää vakuutta tule merkitä jakoluetteloehdotukseen.
Velkojan, joka haluaa käyttää saatavansa kuittaukseen velalliselle maksettavaa velkaansa vastaan, on kuittauksesta ilmoittaessaan esitettävä pesänhoitajalle saatavastaan valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot.
3.1.4
Riitautukset
Tähän kohtaan merkitään pesänhoitajan esittämät riitautukset eli miltä osin ja millä perusteella saatava riitautetaan.
Pesänhoitajan jakoluetteloon on merkittävä omaksi kohdakseen myös sellaiset velkojan tai velallisen tekemät riitautukset, joihin pesänhoitaja ei ole yhtynyt.
3.1.5
Konkurssisaatavia ja -valvontaa koskevat huomautukset
Tähän kohtaan merkitään muun muassa jälkivalvonnat ja niistä suoritetut maksut sekä valvonnan oikaiseminen tai täydentäminen.
Lisäksi jakoluetteloehdotukseen ja jakoluetteloon tehdään tähän kohtaan merkintä siitä, mitkä saatavat pesänhoitaja on ottanut huomioon ilman valvontaa.
Tässä kohdassa on mahdollista esittää valvonnoista myös sellaisia muita havaintoja, jotka pesänhoitaja katsoo tarpeelliseksi saattaa tuomioistuimen tai velkojien tiedoksi. Nämä huomautukset eivät kuitenkaan merkitse valvotun saatavan tai etuoikeuden riitautusta.
Jos saatavaa koskeva oikeudenkäynti tai muu menettely on vireillä, jako-osuus vahvistetaan sen määrän perusteella, joka oikeuden-käynnissä tai muussa menettelyssä vahvistetaan, eikä riitautuksia voida konkurssimenettelyssä tutkia. Vireilläolosta tulee tehdä merkintä jakoluetteloehdotukseen.
4
JAKOLUETTELOEHDOTUKSEN JAKELU
Pesänhoitajan on toimitettava jakoluetteloehdotus velalliselle ja velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluetteloehdotus on toimitettava sellaisille velkojille, joiden valvonnan pesänhoitaja on riitauttanut tai joiden valvonnasta pesänhoitaja esittää muun huomautuksen.
Jakoluetteloehdotus voidaan toimittaa esimerkiksi sähköpostin liitteenä tai postitse. Pesänhoitajan on liitettävä jakoluetteloehdotukseen selvitys velkojan tai velallisen oikeudesta riitauttaa saatavia.
Selvityksestä on suosituksen liitteenä esimerkki (liite 3).
5
PESÄNHOITAJAN JAKOLUETTELO
Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo (pesänhoitajan jakoluettelo). Hänen on tehtävä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitajan on myös oikaistava jakoluetteloehdotuksessa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu selvä virhe.
Jos velkoja tekee jälkivalvonnan sen jälkeen, kun jakoluetteloehdotus on valmistunut ja toimitettu, on velkojille ja velalliselle varattava vielä tilaisuus riitauttaa tehty jälkivalvonta, ellei se pesänhoitajan käsityksen mukaan ole ilmeisen tarpeetonta. Jos pesänhoitaja, velkoja tai velallinen riitauttaa tällaisen jälkivalvonnan, sille, jonka saatava on riitautettu, tulee varata vielä tilaisuus lausuman antamiseen riitautuksesta. Samoin on toimittava, mikäli pesänhoitaja riitauttaa aikaisemmin jo hyväksymänsä valvonnan.
On suositeltavaa, että pesänhoitaja merkitsee laatimaansa jako-luetteloehdotukseen ja jakoluetteloon velkojien valvomien ja ilman valvontaa huomioon otettujen saatavien yhteismäärän. Näin velka-tilannetta voidaan verrata pesäluetteloon.
6
JAKOLUETTELON TOIMITTAMINEN KÄRÄJÄOIKEUDELLE,
VELALLISELLE JA VELKOJILLE
Pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jakoluettelo-ehdotuksen määräpäivästä.
Lisäksi pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautuksia koskevat asiakirjat tuomioistuimelle. Jos asianosaisten kuuleminen tai sovintoneuvottelujen käyminen on kesken, pesänhoitajan on ilmoitettava tästä tuomioistuimelle.
Pesänhoitajan on jakoluettelon toimittamisen yhteydessä annettava tuomioistuimelle kirjallinen yhteenveto, milloin ja kenelle jakoluettelo-ehdotus on toimitettu ja miten mahdolliset riitautukset ja niistä annetut lausumat on käsitelty. Tämä on tarpeen, koska tuomioistuimen on viran puolesta tutkittava, että jakoluettelo täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja että menettelysäännöksiä on noudatettu.
Pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettava velalliselle ja velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluettelo on toimitettava niille velkojille, jotka ovat esittäneet riitautuksen tai joiden saatava on riitautettu.
Helsingissä 1. päivänä syyskuuta 2004
Matti Nenonen
Riitta Hämäläinen
Puheenjohtaja
sihteeri
Helsingissä, 11. päivänä joulukuuta 2012
Kari Harju
Mika Heinonen
Puheenjohtaja
sihteeri
Julkaistu 23.9.2013