Konkurssiasiamiehen toimiston toimintakertomus 2024

1. Konkurssiasiamiehen toimisto

1.1. Johdon katsaus

Taloudellisessa toimintaympäristössä ei ole tapahtunut riittävästi positiivisia muutoksia, ja maksukyvyttömyysmenettelyjen määrät ovat pysyneet korkealla tasolla. Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) näkökulmasta vallitseva tilanne on tarkoittanut valvottavana olevien insolvenssimenettelyjen määrän jatkuvaa kasvua. KAM on seurannut ja tiedottanut aktiivisesti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehittymisestä, mikä on näkynyt myös talousalan mediauutisoinnissa.

2020-luvun alun vuosittaisiin määriin verrattuna konkursseja alkoi viime vuonna noin 50 prosenttia enemmän ja 3 000 konkurssin raja ylittyi. Vuonna 2024 aloitettiin 3 035 (2 715) konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,5 prosentilla. Yrityssaneerausten määrässä on tapahtunut vastaava muutos kuin konkurssimenettelyissä. 2020-luvun alkuun verrattuna myös saneerausmenettelyjen määrä on noussut noin 50 prosentilla. Vuonna 2024 aloitettujen saneeraus­menettelyjen määrä oli 318 (306), mikä on puolestaan 3,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös KAM:n toiminnasta on viestitty aktiivisesti niin verkkosivuilla kuin sosiaalisessa mediassa. Konkurssiasiamiehen kannanottoja julkaistiin viime vuonna verkkosivuilla 8 kappaletta, kun edellisen 10 vuoden aikana vastaavia julkaisuja on ollut yhteensä 9 kappaletta. Kannanotot perustuvat KAM:lle tehtyihin toimenpidepyyntöihin annettuihin ratkaisuihin. Lisäksi julkaistiin valvontahavaintoja vuodelta 2024. Niissä oli kysymys KAM:n oma-aloitteisista havainnoista pesänhoidossa.

Kosti-asianhallintajärjestelmää (Kosti) koskeva projekti saatiin päätettyä 20.12.2024. Tähän päästiin luopumalla merkittävästä osasta suunniteltua kehitystyötä. Kostiin suunniteltu substanssiasianhallinta toteutetaan vuonna 2025 Hilda-järjestelmään. Kostin käyttöä ovat viime vuonnakin haitanneet migraation aiheuttamat ongelmat, havaitut virheet ja lukuisat korjaustarpeet. Kostin käyttömaksun perintä on sujunut hyvin.

Oikeusministeriön hanke Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston perustamiseksi on päättynyt onnistuneesti ja virasto on 1.1.2025 aloittanut toimintansa. KAM on aktiivisesti osallistunut omalta osaltaan oikeusministeriön hankkeen edistämiseen.

Konkurssiasiamiehen toimiston työskentelyyn ovat vaikuttaneet merkittävästi viivästyneen ja runsaasti virheitä sisältäneen Kostin vaatima valtava työpanos sekä voimakas insolvenssimenettelyiden määrän kasvu. Merkittävän työpanoksen vaati myös toimiston muutto alkuvuonna Pasilan toimitiloista Unioninkadulle Helsingin keskustaan. Muuton erityinen työllistävä vaikutus johtui vielä käytössä olevasta asiakirjojen paperiarkistosta. Normaalista poikkeavaa työtä viime vuonna aiheutui myös OEV-viraston käynnistämiseen liittyvistä toimista. Yhden määräaikaisen henkilön palkkaaminen keväällä 2024 on ollut erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen toimenpide.

1.2. Toiminnallinen tuloksellisuus ja tehokkuus

Tulossopimuksessa vuoden 2024 toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettiin kolme keskeistä tavoitetta:

• hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä
• tietojärjestelmät tukevat tehokkaan valvontatyön prosesseja
• organisaatiorakenne ja toimitilat mahdollistavat tehokkaan toiminnan

Vuonna 2024 tuli vireille yhteensä 120 valvonta-asiaa; 22 toimenpidepyyntöä, 31 omaa valvonta-asiaa, 40 lausuntopyyntöä tuomioistuimilta ja 27 tietopyyntöä. Valvonta-asioita ratkaistiin yhteensä 114, ja vireillä oli vuoden lopussa 27 valvonta-asiaa.

Pesänhoitajien toiminnasta tehtyihin toimenpidepyyntöihin annettiin 26 vastausta ja vuoden vaihteessa oli vireillä kahdeksan toimenpidepyyntöä. Käsittelyaikojen keskiarvo oli 5,6 kuukautta ja mediaani 5,5 kuukautta. Tavoitteeksi asetetun kuuden kuukauden enimmäisaika alitettiin.

Konkurssiasiamiehen hakemuksesta tuomioistuimet vapauttivat viisi pesänhoitajaa tehtävistään yhdeksässä eri konkurssipesässä. Syinä vapauttamiseen olivat mm. puutteet pesän kirjanpidon järjestämisessä, velkojien päätösvallan toteutumisessa, asiakirjojen ja tietojen tallentamisessa Kostiin sekä laiminlyönnit huolehtia pesien asianmukaisesta lopettamisesta. Tilikauden päättyessä yhden vapauttamishakemuksen käsittely oli kesken. Vastaavista syistä yhden pesänhoitajan osalta siirryttiin julkisselvitykseen yhdessä konkurssipesässä ja hänen määräyksensä julkisselvittäjäksi peruutettiin kahdessa muussa konkurssipesässä.

Asianajajia valvova valvontalautakunta antoi vuonna 2024 kolme ratkaisua konkurssiasiamiehen tekemiin ilmoituksiin. Kahdessa tapauksessa valvontalautakunta totesi asianajajan olleen esteellinen pesänhoitajaksi, mistä määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena varoitus ja toisessa tapauksessa huomautus. Kolmannessa tapauksessa pesänhoitajan todettiin menetelleen huolimattomasti ja laiminlyöneen vastaamisvelvollisuutensa, minkä kurinpidollinen seuraamus oli varoitus.

Tuomioistuimille annettiin vuoden aikana 38 lausuntoa, joissa pääosin oli kyse pesänhoitajan palkkion määrästä konkurssin rauetessa. Tietopyyntöihin annettiin 27 vastausta.

Konkurssiasiain neuvottelukunta vahvisti vuoden 2024 aikana kaksi uutta suositusta: nro 19, Yrityssaneerausvelallisen neuvonta ja ohjaus sekä nro 20, Yritystoiminnan selvittäminen ja seuranta yrityssaneerausmenettelyssä. Lisäksi neuvottelukunta vahvisti muutoksia työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä konkurssissa koskevaan suositukseen (nro 4).

1.3. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta

Konkurssien ja yrityssaneerausten määrä on kehittynyt seuraavasti:

Konkurssiasiamiehen toiminnan keskeisenä tavoitteena on, että taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähentyneet. Tehokkaalla konkurssien selvittämisellä edesautetaan sitä, että rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu ja tietoisuus kiinnijäämisriskistä lisääntyy. Välineinä ovat julkisselvitykset sekä velallisen ja konkurssipesien toiminnan erityistarkastusten toteuttaminen ja myös se, että insolvenssijärjestelmä itsessään toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

Vuonna 2024 aloitettiin 51 uutta julkisselvitystä, ja julkisselvitykset ovat nyt tavoitellulla tasolla. Vireillä on 489 julkisselvitystä, mikä on 12 prosenttia kaikista vireillä olevista konkursseista.

Velallisen toiminnan erityistarkastuksia, kirjanpidon loppuun saattamisia ja konkurssipesien hallinnon tarkastuksia tehtiin yhteensä 123 kappaletta.

1.4. Talous- ja tilinpäätösanalyysi

Konkurssiasiamiehen toimisto kuului vielä vuoden 2024 kirjanpidollisesti Ulosottolaitoksen kirjanpitoyksikköön, joka yhdessä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kanssa tuotti toimistolle palveluja.

Konkurssiasiamiehen toimiston menot ovat kehittyneet seuraavasti:

Toimiston toimintamääräraha vuodelle 2024 oli 1 781 578 euroa. Budjettiin sisältyi suunniteltu siirtomäärärahojen käyttö 193 922 eurolla.  Lopulliseksi vuoden 2024 budjetiksi tuli siten 1 975 500 euroa.

Toteutuneet nettomenot olivat 1 644 110 euroa, joten budjetti alitettiin 331 390 eurolla. Toimiston siirtyvä määräraha on säästön myötä noussut 1 856 431 euroon. Siirtyvän määrärahan kasvattamisella on varmistettu Kosti-projektin rahoituksen riittävyys.

Kieku-järjestelmästä saatavia taloushallinnon raportteja on hyödynnetty sekä menojen että erityistarkastus- ja julkisselvityskulujen takaisinperinnän seurannassa.

Erityistarkastusmenoihin on budjetoitu 850 000 euroa, ja ne muodostavat pääosan toimiston muut palvelut –menoista. Takaisinperintätavoitteeksi on budjetoitu 200 000 euroa, joten erityistarkastusten nettobudjetti on 650 000 euroa.

Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2024 yhteensä 843 861euroa, ja pesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin 271 784euroa. Tarkastusten nettokustannukset 572 077euroaalittivat budjetoidun nettomäärän 77 923 eurolla.

Momentin keskitetysti maksettavat menot on huomioitu Ulosottolaitoksen tulos­sopimuksessa.

Konkurssipesät tilittivät vuonna 2024 konkurssilain 19 luvun 9 §:n nojalla valtiolle ns. vähäisinä varoina yhteensä 100 928 euroa (73 687), mitä määrää ei ole budjetoitu tuloksi.   

Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 1 179 432 euroa (sis. alv). Kustannukset eivät sisälly toimiston määrärahoihin, vaan ne on vuonna 2024 maksettu erillisestä arviomäärärahasta momentilta 25.01.20 ja arvonlisäverot 201 015 euroa arvonlisäveromomentilta 25.01.29. Aikaisempina vuosina julkisselvityskuluihin arvonlisäveroineen myönnettiin arviomäärärahaa talousarviotilille 25.10.50.5 (konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (KPY)).

Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä 399 468 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2024 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä 1 064 650 euroa.

1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Työhyvinvointi toimistossa on pysynyt erittäin hyvänä. Merkittävästi viivästynyt ja lukuisia haasteita sisältänyt Kosti-projekti on kuitenkin viime vuonnakin vaikuttanut myös henkisiin voimavaroihin. Hyvän työyhteisön rakentamiseen, työmäärän hallintaan sekä yhteenkuuluvuuden ja työviihtyvyyden edistämiseen panostetaan edelleen.

Vuonna 2024 toimiston henkilökuntaan on kuulunut konkurssiasiamies, toimistopäällikkö, kuusi konkurssiylitarkastajaa, kaksi tarkastajaa (ent. toimistosihteeri) sekä osan vuotta määräaikainen apulaistarkastaja ja määräaikainen konkurssiylitarkastaja.

1.6. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Vuonna 2024 sisäisen valvonnan arviointia ei ole tehty. Oikeusministeriöltä on selvitetty vaihtoehtoja sisäisen valvonnan järjestämiseksi toimiston pieni koko huomioiden. Sisäisen valvonnan prosesseja kehitetään muun muassa uudistamalla toimiston sisäinen hankintaohje sekä muuta ohjeistusta. Sisäisestä valvonnasta huolehditaan jatkossa osana OEV-virastoa.

Toimiston kannalta merkittävät riskit koskevat Kosti-asianhallintajärjestelmän toimivuutta. Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) ylläpitämä toipumissuunnitelma on päivitetty yhteistyössä ORK-KAM 11/2023. Toimiston sisäisten ohjeiden päivitystyö jatkuu. Viime vuonna toimistolle on laadittu valmius- ja jatkuvuussuunnitelma.